Jos katsot oman kuntasi nettisivuilta tietoja kouluruokailusta niin aika varmasti löydät tekstin: "Perustuu Kouluruokasuosituksiin". Kouluruokasuositukset on laatinut Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuonna 2008.
Kokosin kouluruokasuosituksia ja niiden vaikutuksia tai vaikuttumisia koskevan uutisoinnin omaksi sivustokseen tänne. (maaliskuu 2012 alkaen)
Kouluruokasuositusten tarkoituksena on ollut antaa suuntaviivat kuntapäättäjille, koulujen ruokahuollosta vastaaville sekä kouluille kouluaikaisen ruokailun järjestämiseksi. Suosituksissa annetaan ohjeita mm. koulujen ruokailuajoista, aterioista ja niiden ravintosisällöstä. Lisäksi käsitellään ruoka-aineiden valintaa ja annetaan ohjeita kouluaterian ravitsemuksellisen laadun arvioimiseksi.
Suosituksia voi lukea myös kouluruokailusta kiinnostuneet vanhemmat. Itseasiassa Kouluruokasuosituksissa vanhempien ja koulun eri henkilöstöryhmien yhteistyötä on pidetty avainasemassa! s. 6 Huomaa kohta opettajien osallistumisesta.
Yhteistyö kodin ja koulun eri henkilöstöryhmien välillä avainasemassa
Kouluruokailulla on hyvät mahdollisuudet onnistua tavoitteissaan, kun sen toteutukseen sitoutuvat kaikki koulun aikuiset. Rehtori, opettajat, terveydenhoitaja ja ruokapalveluhenkilöstö tekevät kouluruokailujärjestelyjen kehittämisessä yhteistyötä oppilaiden ja kotien kanssa. On tärkeää, että myös kouluterveydenhuolto tekee yhteistyötä kouluyhteisön kaikkien toimijoiden kanssa, jotta tavoitteena oleva täysipainoinen ja terveellinen kouluaikainen ruokailu toteutuu (Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004).
Kouluruokailu on osa opetusta. Ruokailun merkitystä on tärkeää painottaa erityisesti kotitalouden ja terveystiedon sekä ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Oppilaille tulee tiedottaa kouluruokailun tarkoituksesta ja merkityksestä sekä käytännön järjestelyistä. Kouluruokailussa on aikuisten läsnäolo erityisen tärkeää. Myös kaikilla, ei pelkästään valvovilla opettajilla tulisi olla mahdollisuus maksuttomasti (verotusarvolla) ruokailla päivittäin oppilaiden kanssa niin ala- kuin yläkouluissakin. Varsinkaan alimpien vuosiluokkien oppilaille ei voi vierittää vastuuta omasta ruokailustaan, vaan opettajan on syytä säännöllisesti ohjata ja valvoa lapsen itsenäistä ruoan annostelua ja ruokailutapoja. Samalla opettaja antaa omalla ruokailullaan aikuisen mallia lapselle ja nuorelle.
Kouluruokailu on osa koulun virallista oppilashuoltoa. Kaikkiin kouluihin olisi hyvä saada rehtorin koolle kutsuma koulun oppilashuoltoryhmän alainen ruokailutoimikunta, jossa rehtorin ja/tai kotitalousopettajan lisäksi olisivat jäseninä ainakin keittiön, terveydenhuollon, opettajien ja oppilaiden edustajat sekä vanhempien edustaja. Toimikunnan tehtävänä on mm. ottaa kantaa koulussa tarjottavaan ruokaan ja vaikuttaa kouluruokailun järjestämiseen. Kouluruokailun onnistumisen edellytyksenä on myös innostunut ja ammattitaitoinen ruokapalveluhenkilöstö. Heidän osaamisensa ylläpitäminen täydennyskoulutuksen avulla on turvattava.
Lisäksi kohdassa "Muu arviointi" (s.11) suositellan lisää vanhempien osallistumista kouluruokailun kehittämiseen: Kouluruokailuun liittyvistä terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatustavoitteista sovitaan ja niiden toteutumista arvioidaan kodin ja koulun välisenä yhteistyönä. Kehittämisehdotuksia käsitellään ruokailutoimikunnassa. Vanhemmille on tärkeää tiedottaa kouluaikaisen ruokailun tarkoituksesta ja merkityksestä, sen toteuttamisesta sekä myös koulu- ja kotiruokailun välisistä yhteyksistä.
- Opetushallituksen tiedote vuodelta 2008: Uudet suositukset korostavat kouluruokailun tärkeyttä oppilaan työvireydelle
- Suomen Sydänliitto ry on laatinut lomakkeen, jolla jokainen voi itse testata täyttyykö ravitsemuksellisen laadun kriteerit omassa kouluruokalassa
