19.5.11

Kouluruokatiedotusta vanhemmille, Suomen ja Usan malliin

Päivitetty 30.5.2011

Kirjoitettuani Turussa ja Tampereella tarjotuista kouluruokamaistijaisista olen lukenut muutamia nettiin laitettuja pöytäkirjoja vanhempainilloista sekä kuullut kavereilta tulisista keskusteluista... Joten mieleen on tullut etteivät kaikki vanhemmat ehkä osaisi käyttäytyä kouluruokailussa häiritsemättä koululaisia. And there is no such thing as free lunch, kuten sanonta kuuluu.

Järkipalaa sivustolla on Sitran rahoittama erittäin pätevä materiaali Kouluruoka ja vanhempainilta. Teksti on yleistä, mutta antaa viitettä miten oman koulun kouluruokailua ja kouluaikana tapahtuvaa ruokailua voi tarkastella, arvioida ja keskustella. Eiköhän siitä sitten ne ongelmakohdat ja niiden ratkaisut löydy. Kuten Kuusamossakin.

Ja tiedoksi vielä: on olemassa Suomen vanhempainliitto, joka kutsuu 16.9.2011 viettämään valtakunnallista Kodin ja Koulun Päivää! Yhtenä päivän ideariihien teemana voi olla kouluruoka.

Julkisten ruokapalvelujen tuottajille tehty kysely paljasti, että ruokapalvelujen käyttäjät saavat ruokaan liittyvää tietoa lähinnä kun he itse sitä kysyvät. Aktiivinen tiedottaminen ruoan alkuperästä, ravitsemuksellisesta laadusta, ympäristövaikutuksesta, hintaan vaikuttavista tekijöistä tai ruokapalvelun toiminnasta on vähäistä (s.39 ja 47).

Espoossa huomion kiinnittämiseksi kouluruokailuun otettiin valokuvia koululaisten tarjottimista havainnollistamaan kouluruokailukulttuuria nuorille itselleen sekä heidän vanhemmilleen. Kuvat lähes tyhjistä lautasista ennen kuin syömistä on edes aloitettu ovat kyllä aika puhuttelevaa katseltavaa. Joko ruokaa ei arvosteta, sen laadusta on kouluruokasuosituksista eriävä mielipide tai makutottumukset eivät ota haastetta vastaan. Ja kaikiin em. syihin olla syömättä tarjottua ruokaa on vielä yksilöllinen tai yhteisöllinen päätöksen tekotaso. Taloudellinen puoli kun olisi Suomessa kouluruokailun puolella.

Texas:ssa ollaan enemmän huolissaan liian täysistä tarjottimista. MTV 3 uutisoi nettisivuillaan miten Texas:ssa asennetaan "kalorikamera" kouluihin. Kamera ottaa kuvan tarjottimesta ja viivakoodien avulla tieto yhdistetään tiettyyn oppilaaseen. Kouluruokailutottumukset tulevat myös vanhempien tietoon ja tällä toivotaan olevan vaikutuksia ateriointiin myös kotona. Ravitsemusuutiset blogin kirjoittaja Janne Huovila kommentoi Kouluruokatietopankin Facebook-sivuilla näin: "Jutun otsikko ja omat ennakko-oletukset eivät olleet kovin myönteisiä, mutta eihän toi nyt välttämättä niin paha ole. Riippuu vähän siitä, miten tietoa hyödynnetään ja miten kuvaaminen vaikuttaa yleisesti lasten suhteeseen syömiseen."

Nyt lisäinformaatiota aiheesta saanena totean Jannen olleen oikeassa. Suomeen uutisoitu otsikko antaa vain yhden kuvan miten tarjottimien kuvausta voidaan hyödyntää. Suurin hyöty tuleekin siitä kuvasta, mikä otetaan aterian jälkeen. Kameran toiminnan (ja kuvia amerikkalaislasten kouluruoasta) näkee livenä täällä (4:11min). Videolla on keskustelua "hyvin ravituista roskiksista" eli koulun ruokala voi oppia pois heitettävästä ruoasta miten tarjottua terveelllistä ruokaa voisi parantaa, että se tulisi syödyksi eikä heitetyksi roskikseen. Esim. omena tulee paremmin syödyksi pilkottuna kuin tarjoiltuna kokonaisena (näemmä ahaa-elämys jollekin). Videolla keskustelu syömishäiriöisten mahdollisesta reaktiosta heidän syömistensä kuvaamiseen jää hyvin kevyeksi. 

Ravitsemustutkijana aika monta ruokapäiväkirjaa ja ruokahaastattelua analysoineena näen tämän hienona tutkimusmenetelmänä, mutta "asennettuna kaikkiin amerikan kouluihin" siitä tulee vain rahasampo jollekin. Suomen kouluissa kiertävänä tutkimuksena saatu aineisto olisi varmasti hedelmällistä varsinkin nyt kun Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman tuloksena on todettu tarvittavan kansalliset arviointikriteerit kouluruokailun arvioimiseksi. Mutta kuten täkäläisessäkin nettikeskustelussa mietitään, kameroihin sijoitetulla 2 000 000 dollarilla voi tehdä jotain konkreettisempaakin kouluruokailun hyväksi. 

Edelleen on tilaisuus kertoa miten teitä vanhempia Suomessa on informoitu kouluruoasta. Saiko jokin asia saadussa informaatiossa arvostamaan kouluruokaa entistä enemmän? vai vähemmän? Information arvoa lisää jos kerrot koulun koon ja sijainnin haluamallasi tarkkudella.