Kouluruokailu kolmessa ympäristössä

Esipuhe: (päivitetty 30.5.2011)
En ole koskaan joutunut laajentamaan tietoisuuttani ympäristöasioista oman mielenkiinnostukseni ulkopuolelle opiskelujen myötä. Enkä ole koskaan testannut tietoisuuteni tasoa tenttimällä. Ympäristö vaikuttaa kouluruokaan ja kouluruoka ympäristöön, joten minun on aika tenttiä tämäkin aihe. Tekstini on arvosteltavissa ja täydennettävissä mikäli mielestäsi ja perustellusti otsikon alta puuttuu kohtia tai tieto ei ole oikein. 

Tarkoitukseni on saada Kouluruokatietopankkia käyttävän huomioimaan "YMPÄRISTÖ" kouluruokaan vaikuttavana tekijänä ja sysätä alkuun mistä etsiä tarvitsemaansa lisätietoa mikäli joku ei-kouluruokailun ammattilainen esim. oppilas tai vanhempi haluaa vedota myös ympäristöasioihin kehittäessään kouluruokailua.

Tämän itselleni tekemän haasteen jälkeen googlaukseeni osui maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen raportti: Julkiset ruokapalvelut ja ruokakasvatus: arjen käytäntöjen kautta kestävän kehityksen ruokahuoltoon (2010). Suosittelen lukemaan hyvänä katsauksena kestävän kehityksen merkityksestä kouluruokailussa ja kouluruokailun merkityksestä kestävän kehityksen kehittymiselle. 

Kouluruokailu kolmessa ympäristössä (päivitetty 7.6.2011)

Kouluruokailuun vaikuttaa ympäristö monella tasolla: ruokala käytännön tasolla, kulttuuri tapojen ja tarjottavien ruokien tasolla. Mitä useimmiten tarkoitetaan ympäristö-sanalla vaikuttaa kouluruokaan kausituotteiden käytöllä tai vastaavalla tavalla ja sitä kautta kouluruoka puolestaan vaikuttaa ympäristöönsä. Mutta myös sillä mitä ei syödä on vaikutusta ympäristöön.

1. Ruokala: Keittiö, laitteisto ja sen toimivuus, ruokalan sisustus

2. Koulun oma ruokailukulttuuri / alueen kulttuuri:  

• Opetushallituksen antama esimerkki kouluruokailun järjestämisestä: Lintu sininen
• Millainen imago koulun ruokalalle halutaan luoda
• Hyvä fiilis voi tuoda kapinoitsijat kouluruokalaan-"Syökö lapsesi kouluruokaa"-paneelikeskustelu Elintarvikepäivillä 3.5.2011: "..kouluruokailussakin oppilaat on nykyään nähtävä asiakkaina, jotka äänestävät jaloillaan, jos he eivät koe ruokapalvelua palveluksi itselleen."
• Tapasankarit, ruokailutapoja 6. luokkalaisille
• Ihan joka kouluruokalan vieressä ei taida olla vaihtoehtoista kilpailevaa ruokailumahdollisuutta. Ja vaikka olisikin niin koulusta ei pitäisi olla lupaa poistua koulupäivän aikana eikä varsinkaan ruokatunnilla. 
• Koti: Arvostetaanko kotona ruokaa niin, että sille annetaan aikaa valmistua ja tulla nautituksi? Käytetäänkö kasviksia vähän vai käytetäänkö luomukasviksia paljon? Onko kouluruoka laadultaan parasta mitä lapsi saa syödä vai sitä huonointa? Oli kummin päin tahansa, kouluruoka on vain 1/3 koulupäivittäisestä ruoantarpeesta. 

3. Ympäristön vaikutus / vaikutus ympäristöön: 

• 2007-11 Hallitus: "edistää lähi- ja luomuruoan käyttöä julkisissa ruokapalveluissa", kouluruokailu on nostettu ruokapolitiikassa isoon osaan. 
• "Sivistysvaliokunta huomauttaa kuitenkin aivan oikein, että luomu- ja lähiruokaan siirtyminen ei tapahdu pelkällä päätöksen kirjaamisella tai hallituksen halulla. Pitää ymmärtää myös päätöksen vaikutukset ruokapalveluille ja antaa mahdollisuudet käytännön toteutukseen. Esimerkiksi ruokalistat ja reseptiikka on muokattava lähi- ja luomuruokaan sopiviksi." Kaleva 31.12.2010
• Lähiruoka-käsite on hiukan erilainen Helsingin keskustan koululaiselle kuin esim. Mikkelissä tai Satakunnassa kouluruokailevalle
• Paikallisuus käsittelee yhteisön hyvinvointia lähiruokaa laajemmin, Ruokatieto 14.3.2011
• Kiuruveden ruokapalvelun lähi- ja luomuruokastrategiasta
• Kouluruoasta kolmasosa tuotu ulkomailta, mtv3.fi 23.4.2011, Alkuperäisen selvityksen tehnyt Turun Sanomat uutisoi 23.4.2011: Laitos- ja kouluruuan alkuperä hukkuu usein matkan varrella.  
• Portaat luomuun: Ammattikeittiöt ja kestävä kehitys
• Käytännön kokemusta luomuruoan käytöstä kouluruokalassa.
• Lähi- ja luomuruoka-annos on kahdeksan prosenttia tavallista kouluruoka-annosta kalliimpi. Hinta ei kuitenkaan ole Birgit Mäkilän mukaan Sipoossa suurin ongelma. Enemmän päänvaivaa aiheuttavat tarjonta ja logistiikka. (Yle Helsinki 22.3.2011)
• Ruoan hävikki, Biojätteen suunnitelmallinen vähentäminen toi Espoo Cateringille vuoden ATERIAteon 2010
• Läpinäkyvyys on muun muassa tietoa ruoan raaka-aineista, alkuperästä, tuotantoprosesseista ja ympäristövaikutuksista. Ravintomedia-blogi 24.4.2011