Opetushallitukselta viestiä kotiväelle kouluruokailusta

Kotiväki-sivusto on tarkoitettu kouluikäisten vanhemmille ja huoltajille. Sivustolle on kerätty tiivistettyä ja mahdollisimman selkeää tietoa kouluruokailusta, ruoka- ja ravitsemuskasvatuksesta ja kouluikäisen ravitsemuksesta. Tavoitteena on tukea kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja edistää kouluikäisten hyvinvointia.

Minulle ystävällisesti annettiin mahdollisuus nähdä Opetushallituksen Kotiväki-nettisivut heti niiden avauduttua. 
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/hyvinvointi_ja_turvallisuus/kouluruokailu/kotivaki

Suositukseni voi kiteyttää sivujen otsikoiden esittelyyn. Ne kertovat miten monialaista tietoa ja näkökulmia vanhemmille tarjotaan kouluruokailusta.  

• Lait ja määräykset 
• Kouluruokailun merkitys
• Kouluikäisen ravitsemus
• Ravinnon turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus
• Ruokailun tarkoituksenmukaisuus ja ateriarytmi
• Kestävä kehitys, sesonkiajattelu ja luomu- ja lähiruoka
• Lisäaineet ja vierasaineet
• Erityisruokavaliot
• Yhteistyöstä tehoa toimintakulttuuriin
• Ikä ja vanhemmat vaikuttavat valintoihin
• Ruoka- ja ravitsemuskasvatus jatkumona

MUTTA, missä on puuttuva palanen? 

Kotiväkisivuilta ei tule minun mielestä selvästi ilmi, että koulu ei tuota kouluruokailua vaan ruoan valmistamisesta ja tarjoilusta vastaa ruokapalveluhenkilökunta, joka kuuluu vähintään eri organisaatioon kuin opetustoimi. Ja joissan tapauksessa erilliseen yritykseen. Siten Kotiväki-sivujen pääidea "Menestyksekkään ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen tärkeä taustatekijä on kodin ja koulun välinen yhteistyö" jättää huomioimatta, että menestykseen tarvitaan myös ruokapalvelua. Asiaa sivutaan "Lait ja määräykset"-osiossa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden täydennyksissä (2010) "Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken". Mutta tässäkään ei tule ilmi, että ruokailusta vastaava henkilöstö ei ole hallinnollisesti osa kouluorganisaatiota. 

Käytännössä kun vanhempi huomaa ettei hänen lapsensa osallistu esim. luomuviikon (1.-7.10.2012) viettoon syömällä edes yhtä luomuateriaa kouluruokailussa, katsotaan syyn olevan keittiöllä. Harvoin nähdään ettei opetustoimi ole tilannut ruokapalvelulta luomuateriaa kaikille kuten esim. tekee erityisruokavalioiden kanssa. Tilaaminen tarkoittaa, että raha vaihtaa omistajaa. Jos ruokapalvelulle annetaan käytettäväksi 3e per ateria niin silloin jos opetustoimi liittää ruokapalvelusopimukseensa luomuruokailua niin se tarkoittaa, että opetustoimi tilaa myös edullisia ruokia, kuten puuroja, tasoittamaan kuluja. 

"Perusopetuslaissa määrätään kouluruokailun järjestämisestä, sen maksuttomuudesta ja koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä." Lisäksi "perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan kouluruokailun merkitystä ja koulun ja kodin välistä yhteistyötä."

Perinteisiin kouluruokailun tavoitteisiin tämä ohjeistus onkin riittänyt. Jos vanhemmat haluavat esim. edistää mitä Opetushallitus Kotiväki-sivuillaan kirjoittaa kestävästä kehityksestä, sesonkiajattelusta sekä luomu- ja lähiruoan käytöstä kouluruokailussa (katso tästä), niin silloin on katsottava myös ruokapalveluhenkilökunnalta vaadittaviin uusiin taitoihin. "Täysipainoinen, monipuolinen ja terveellinen" ateria ei tarvitse aina lisää rahaa, mutta luomu- ja lähiruoka tarvitsee toteutuakseen kouluruokailussa aiheelle varattuja resursseja suunnittelun ja valmistavan henkilöstön puolelle. Ja tämän tarpeen ilmitulemiseen ei riitä, että vain vanhemmat ja koulu keskustelevat.

Kirja Kouluruokailu kutsuu nauttimaan ja oppimaan (Lintukangas, Palojoki 2012) esittää asian "Lapset ja nuoret rakenteiden ja tehokkaiden järjestelmien edelle" otsikon alla:

Kuntien erilaisilla toimintaperiaatteilla järjestettyjen ruokapalvelutoimialojen tai liikeyritysten tavoitteena ja ydintehtävänä on tuottaa tuloksellista ruokapalvelua ja toimittaa palvelut ja ateriat sopimusten mukaisesti tilaaja-tuottajaperiaatteella niin kouluille kuin muillekin palvelujen tilaajille. Tuotannon tehokkuustoimenpiteet, organisaatiomuutokset ja keskittämiset ovat helposti jättäneet toisarvoiseen asemaan lasten ja nuorten kuuntelemisen ja ruokakasvatuksen ohjaamisen. Silloin kaikken tärkein tehtävä jää kustannuspaineiden jalkoihin. 

Jälkikirjoitus: 
Ruokatieto jatkoi aiheen jalostamista tuomalla esiin ettei koulukohtaisiin ruokailun kehittämisryhmiin ole suunnitteluissa aijottu jäseneksi myöskään rahoittajatahon eli kuntaruuan budjetoinnista vastaavaa henkilöä. 

"Show me the money"-kappale Ruokatiedon uutisessa 4.9.2012