Julkisilla ruuanvalmistajilla on myös rooli lasten makupaletin monipuolistajana. Tutkimusten mukaan uusien ruokien pelko periytyy lähes 70-prosenttisesti. Kun vanhemmat ovat uutuudenpelkoisia, he eivät tuo kotiin uusia ruokia. Näin niiden välttämisen asenne ja tapa välittyy myös lapsille. Tässä vanhempien pitäisi Tuorilan mielestä katsoa peiliin.
Tämä on yksi sanoma Ruokatiedon 29.11.2011 julkaisemasta tutkimusuutisesta:
Lasta ei kannata patistaa maistamaan uusia ruokia
Elintarvike-ja ympäristötieteen professori Tuorila korostaa, että ruokaelämykset ovat osa lapsen luontaista oppimista ja maailmaan tutustumista. Aikuisten tehtävä on vaalia tätä oppimiskykyä myönteisin ottein ja viestein. Tutkimus osoittaa, että se on myös tehokkainta.
- Suomalainen normi on kova: Kaikkea pitää maistaa. Syömisen ja juomisen pakon edessä lapsi kohtaa rankkoja sopeutumisvaikeuksia, Tuorila muistuttaa.
Tämä on yksi sanoma Ruokatiedon 29.11.2011 julkaisemasta tutkimusuutisesta:
Lasta ei kannata patistaa maistamaan uusia ruokia
- Suomalainen normi on kova: Kaikkea pitää maistaa. Syömisen ja juomisen pakon edessä lapsi kohtaa rankkoja sopeutumisvaikeuksia, Tuorila muistuttaa.
Aikaisempi Ruokatiedon uutinen huhtikuulta lupaa
Tässäpä kättäpidempää opettajien haasteeseen kouluruokailun arkisessa ruokakasvatuksessa. Jotain puhtaasti biologiaankin perustuvaa taustatietoa on uutisoinnin mukaan tulossa: Ruokakäyttäytymisen geneettistä taustaa jäljitetään parhaillaan Helsingin yliopistossa väitöstutkimuksessa, jonka tulokset julkaistaan vuonna 2013.
Odotettavissa suositus lasten ruokakasvatukseen
Vuoden 2013 loppuun kestävä tutkimushankkeen tulosten pohjalta on myöhemmin tarkoitus laatia yhteistyössä sidosryhmien kanssa suuntaviivat suosituksille, jotka antavat opastusta lapsen ruokailutilanteiden käytännön toteutukseen, erilaisiin ruokiin tutustumiseen sekä ruokakasvatukseen keskeisissä ikä- ja kehitysvaiheissa.
Suosituksen on määrä soveltua sekä pikkulasten vanhempien että lastenhoidon ammattilaisten, lastenlääkäreiden, poliittisten päätöksentekijöiden ja lastenruokateollisuuden käyttöön eri EU-maissa.
Tutkimushankkeen edistymistä on mahdollista seurata hankkeen verkkosivuilla. Tuloksia esitellään myös tieteellisissä julkaisuissa ja seminaareissa sekä kahdesti vuodessa ilmestyvässä uutiskirjeessä.
Tässäpä kättäpidempää opettajien haasteeseen kouluruokailun arkisessa ruokakasvatuksessa. Jotain puhtaasti biologiaankin perustuvaa taustatietoa on uutisoinnin mukaan tulossa: Ruokakäyttäytymisen geneettistä taustaa jäljitetään parhaillaan Helsingin yliopistossa väitöstutkimuksessa, jonka tulokset julkaistaan vuonna 2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti