Päivitetty 15.11.2011 osallistujalistalla, pois Opetusministeri, tilalle tutkija Anne Puuronen.
Kouluruokatietopankki seuraa ja päivittelee aiheesta ennen ja jälkeen ohjelman käytyä keskustelua.
Sulattelen ruokaillan antia jo kirjoituksessani Ruokailta, post prandial.
YLE:n TV2 lähettää teemaillan ruoka-aiheesta tiistaina 15.11.2011, Ohjelman mainos on nähtävissä YLE:n sivuilla.
Syötetäänkö lapsille koulussa moskaa? Miksei luomu-, kasvis- tai lähiruokaa - vai pitäisikö lastenkin karpata? Ruuasta on tullut monelle uskonto. Miksi suomalaiset hurahtivat juuri karppaukseen? Suuren ruokakeskustelun juontavat Salla Paajanen ja Jyrki Richt.
Keskustelemassa (taustatietolinkit lisätty 10.11.11):
luomuviljelijä Osmo Rauhala,
Mad Cook Riku Rantala,
Elintarviketurvallisuusviraston pääjohtaja Jaana Husu-Kallio,
kirjailija Johanna Sinisalo,
Tampereen Steiner-koulun oppilasravintolan emäntä Merja Jokiniemi,
karppausasiantuntija Varpu Tavi,
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila,
Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä,
lähiruokayrittäjä Heikki Ahopelto,
ravitsemustutkija Patrik Borg,
maanviljelijä Kalle Kulkas,
Kiuruveden ruokapalvelupäällikkö Helena Laitinen,
opetus- ja kasvatuslautakunnan jäsen Juha Köppä,
Tampereen Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo,
ravitsemusterapeutti Tuula Heikkinen,
Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Raili Koroma,
kirjailija Joonas Konstig, tutkija Anne Puuronen.
Studiossa myös tähdekokkailija Elina Teerijoki.
Olen nyt seurannut kouluruoka-aihetta kohta vuoden raportoiden eri näkökulmia tässä blogissani. Siksi arvostan A2-teeman kokoamaa 19 asiantuntijaa monipuolisuuden vuoksi. He ovat kaikki jo pitkään ruokaan tai kouluruokailuaiheeseen oman ruokamaailmankuvansa pohjalta perehtyneitä henkilöitä. Edustavat varmasti 50% koululaisten vanhempien mielipiteistä. Loppua 50% edustaisi ihan kuka tahansa, joka vastaa kysymykseen "Mitä lapsesi söi tänään koulussa?" "En tiedä"
Uskon kiinnostuksen edes osalla tästä 50%:sta heräävän kunhan saisivat kiinnostuksen kohteen kouluruokailusta. Ja mielellään positiivisen "ahaa"-elämyksen kautta, mutta negatiivinenkin "eihän meidän koulussa noin ole!" käy myös, toivoen sen tuottavan muutoshalukkuutta.
Siksi toivoisin, että JOKAINEN keskustelija saisi sanottua yhden tärkeän ja kiinnostusta herättävän asian kouluruokailusta. Ja positiivisessa hengessä. Esitän kysymyksen kaikille haastateltaville: Mitä kouluruoassa on nyt JO oman ruokamaailmankuvan mukaista? Ja erityisesti opetusministeriltä haluan kysyä: Mikä taho ja millä aikataululla on kehittämässä kouluruokailun valtakunnallisia arviointikriteerejä? kts. s. 13
Keskustelu A-tuubin nettisivuilla käy jo vilkkaasti. Myös esim. Ravitsemusuutiset Facebook-sivustolla keskustellaan aiheesta. Kouluruokatietopankin panos: Tällä hetkellä kouluruokailu tarvitsisi kaikkein eniten ruokarauhaa. Oletan kaikkien keskustelussa mukana olevien olevan yhtä mieltä, että koulupäivän aikana kuuluu syödä ja suurimman ravitsemuksellisen ongelman olevan tällä hetkellä siinä ettei syödä ateria-muodossa olevaa ruokaa. Ehdotan siis keskustelulta iänikuisen VHH/luomu/lisäaine-jankkaamisen sijaan ideoimista miten kaikkia tahoja voisi houkutella käyttämään kouluruokailua ja "häivyttää kodin henkeä" syömisestä kouluruokailussa. Vanhemmat ovat avaintekijöitä. kts. esim. "Sanna Talvia, ravitsemusasiantuntija" FB-sivuilla linkki suomalaisaineiston tutkimukseen miten kodin ruokailututtomukset heijastuvat kouluruokailuun.
Ideointiin tuli jo vastinetta (lisää otetaan ja kerätään milloin silmiin osuu):
-Yksi ihan ruuan ulkopuolinen keino jota itsekin olen lehtijutussa ehdottanut, on ruokaloiden muuttaminen viihtyisämmiksi. Nyt ne ovat usein kolkkoja ja epäviihtyisiä ja "haisevia". (VT).
-Toinen helppo keino on varata ruokailuun riittävästi aikaa. Ainakin omat lapseni joutuvat syömään hirmuisella kiireellä, kun ruokatauosta iso osa menee jonottamiseen ja seuraava ruokavuoro jo odottaa pöytäpaikkaa. Tällaisessa järjestelyssä ei lapsille todellakaan viestitä, että ruoka ja ruokailu ovat tärkeitä asioita. Kouluruokailu kuitenkin on osa opetussuunnitelmaa eikä vain tankkaus opppituntien väissä. (VM)
-Tehokasta vaikuttamista kouluruokamielikuviin positiivisesti lupailee myös Pro peruskoulu-blogissa alkanut kouluruokasarja.Tälläistä panosta kouluruokakeskustelu tarvitsee!
Ohjelman traileri ei ansaitse mainostusta, mutta kommenttina kumminkin: Enää ei tarvitsisi ruokkia lasten ja vanhempien kouluruoan vastaista joukkohysteriaa! Nyt trailerissa toimittajat kokkaavat "kouluruokaa" brasilialaisesta jauhelihasta joka kestää "isältä pojalle" ja perunamuussia jauheesta. Lisäksi he luettelivat "kamalia" kouluruokia ja irvistivät perään "plää". Tällä hetkellä enemmän uutisarvoa olisi ollut mikäli toimittajat olisivat tehneet taustatyötä ja esittäneet mitä kouluruokailun parantamiseksi on jo tehty (linkeistä löytyy rautalankaa). Ja miten kouluruoastamme myös ollaan ylpeitä esittelemällä sitä yhtenä osatekijänä suomalaisten koulumenestystä maailman laajuisessa vertailussa.
Toimittajienkin olisi syytä muistaa, että kouluruokaa tarjoavat ansaitsevat kiitoksen. Eivät tälläistä trailerin tuomaa pilkkaa!
Kouluruokatietopankki seuraa ja päivittelee aiheesta ennen ja jälkeen ohjelman käytyä keskustelua.
Sulattelen ruokaillan antia jo kirjoituksessani Ruokailta, post prandial.
YLE:n TV2 lähettää teemaillan ruoka-aiheesta tiistaina 15.11.2011, Ohjelman mainos on nähtävissä YLE:n sivuilla.
Syötetäänkö lapsille koulussa moskaa? Miksei luomu-, kasvis- tai lähiruokaa - vai pitäisikö lastenkin karpata? Ruuasta on tullut monelle uskonto. Miksi suomalaiset hurahtivat juuri karppaukseen? Suuren ruokakeskustelun juontavat Salla Paajanen ja Jyrki Richt.
Keskustelemassa (taustatietolinkit lisätty 10.11.11):
luomuviljelijä Osmo Rauhala,
Mad Cook Riku Rantala,
Elintarviketurvallisuusviraston pääjohtaja Jaana Husu-Kallio,
kirjailija Johanna Sinisalo,
Tampereen Steiner-koulun oppilasravintolan emäntä Merja Jokiniemi,
karppausasiantuntija Varpu Tavi,
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila,
Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä,
lähiruokayrittäjä Heikki Ahopelto,
ravitsemustutkija Patrik Borg,
maanviljelijä Kalle Kulkas,
Kiuruveden ruokapalvelupäällikkö Helena Laitinen,
opetus- ja kasvatuslautakunnan jäsen Juha Köppä,
Tampereen Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo,
ravitsemusterapeutti Tuula Heikkinen,
Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Raili Koroma,
kirjailija Joonas Konstig, tutkija Anne Puuronen.
Studiossa myös tähdekokkailija Elina Teerijoki.
Olen nyt seurannut kouluruoka-aihetta kohta vuoden raportoiden eri näkökulmia tässä blogissani. Siksi arvostan A2-teeman kokoamaa 19 asiantuntijaa monipuolisuuden vuoksi. He ovat kaikki jo pitkään ruokaan tai kouluruokailuaiheeseen oman ruokamaailmankuvansa pohjalta perehtyneitä henkilöitä. Edustavat varmasti 50% koululaisten vanhempien mielipiteistä. Loppua 50% edustaisi ihan kuka tahansa, joka vastaa kysymykseen "Mitä lapsesi söi tänään koulussa?" "En tiedä"
Uskon kiinnostuksen edes osalla tästä 50%:sta heräävän kunhan saisivat kiinnostuksen kohteen kouluruokailusta. Ja mielellään positiivisen "ahaa"-elämyksen kautta, mutta negatiivinenkin "eihän meidän koulussa noin ole!" käy myös, toivoen sen tuottavan muutoshalukkuutta.
Siksi toivoisin, että JOKAINEN keskustelija saisi sanottua yhden tärkeän ja kiinnostusta herättävän asian kouluruokailusta. Ja positiivisessa hengessä. Esitän kysymyksen kaikille haastateltaville: Mitä kouluruoassa on nyt JO oman ruokamaailmankuvan mukaista? Ja erityisesti opetusministeriltä haluan kysyä: Mikä taho ja millä aikataululla on kehittämässä kouluruokailun valtakunnallisia arviointikriteerejä? kts. s. 13
Keskustelu A-tuubin nettisivuilla käy jo vilkkaasti. Myös esim. Ravitsemusuutiset Facebook-sivustolla keskustellaan aiheesta. Kouluruokatietopankin panos: Tällä hetkellä kouluruokailu tarvitsisi kaikkein eniten ruokarauhaa. Oletan kaikkien keskustelussa mukana olevien olevan yhtä mieltä, että koulupäivän aikana kuuluu syödä ja suurimman ravitsemuksellisen ongelman olevan tällä hetkellä siinä ettei syödä ateria-muodossa olevaa ruokaa. Ehdotan siis keskustelulta iänikuisen VHH/luomu/lisäaine-jankkaamisen sijaan ideoimista miten kaikkia tahoja voisi houkutella käyttämään kouluruokailua ja "häivyttää kodin henkeä" syömisestä kouluruokailussa. Vanhemmat ovat avaintekijöitä. kts. esim. "Sanna Talvia, ravitsemusasiantuntija" FB-sivuilla linkki suomalaisaineiston tutkimukseen miten kodin ruokailututtomukset heijastuvat kouluruokailuun.
Ideointiin tuli jo vastinetta (lisää otetaan ja kerätään milloin silmiin osuu):
-Yksi ihan ruuan ulkopuolinen keino jota itsekin olen lehtijutussa ehdottanut, on ruokaloiden muuttaminen viihtyisämmiksi. Nyt ne ovat usein kolkkoja ja epäviihtyisiä ja "haisevia". (VT).
-Toinen helppo keino on varata ruokailuun riittävästi aikaa. Ainakin omat lapseni joutuvat syömään hirmuisella kiireellä, kun ruokatauosta iso osa menee jonottamiseen ja seuraava ruokavuoro jo odottaa pöytäpaikkaa. Tällaisessa järjestelyssä ei lapsille todellakaan viestitä, että ruoka ja ruokailu ovat tärkeitä asioita. Kouluruokailu kuitenkin on osa opetussuunnitelmaa eikä vain tankkaus opppituntien väissä. (VM)
-Tehokasta vaikuttamista kouluruokamielikuviin positiivisesti lupailee myös Pro peruskoulu-blogissa alkanut kouluruokasarja.Tälläistä panosta kouluruokakeskustelu tarvitsee!
Ohjelman traileri ei ansaitse mainostusta, mutta kommenttina kumminkin: Enää ei tarvitsisi ruokkia lasten ja vanhempien kouluruoan vastaista joukkohysteriaa! Nyt trailerissa toimittajat kokkaavat "kouluruokaa" brasilialaisesta jauhelihasta joka kestää "isältä pojalle" ja perunamuussia jauheesta. Lisäksi he luettelivat "kamalia" kouluruokia ja irvistivät perään "plää". Tällä hetkellä enemmän uutisarvoa olisi ollut mikäli toimittajat olisivat tehneet taustatyötä ja esittäneet mitä kouluruokailun parantamiseksi on jo tehty (linkeistä löytyy rautalankaa). Ja miten kouluruoastamme myös ollaan ylpeitä esittelemällä sitä yhtenä osatekijänä suomalaisten koulumenestystä maailman laajuisessa vertailussa.
Toimittajienkin olisi syytä muistaa, että kouluruokaa tarjoavat ansaitsevat kiitoksen. Eivät tälläistä trailerin tuomaa pilkkaa!
