Maaliskuu 2012 oli melkoista mediamyrskyä Yhdysvalloissa kouluruokailussa käytetyistä raaka-aineista. Erityisesti myrskyn kohteena oli jauhelihaan lisätty "pinkki lima" eli suomeksi "lihaan verrattavat ainesosat". Huhtikuu 2012 tuo aiheeseen poliittisia käänteitä kts. jutun lopussa oleva lehtiartikkeli-listaus.
Englanninkielinen virallinen nimitys on "Lean Finely Textured Beef". Lyhyesti kuvattuna pinkki lima on luista erotettua massaa, josta poistetaan rasva kuumentamalla. Tämän jälkeen massa käsitellään ammonium hydroksilla bakteerien poistamiseksi. Ennen ammonium menetelmän kehittämistä massa käytettiin pääasiassa lemmikkieläinten ruokiin. Nyt tätä voi olla Yhdysvalloissa ihmisravinnoksi tarkoitetusta jauhelihasta jopa 30%.
Englanninkielinen virallinen nimitys on "Lean Finely Textured Beef". Lyhyesti kuvattuna pinkki lima on luista erotettua massaa, josta poistetaan rasva kuumentamalla. Tämän jälkeen massa käsitellään ammonium hydroksilla bakteerien poistamiseksi. Ennen ammonium menetelmän kehittämistä massa käytettiin pääasiassa lemmikkieläinten ruokiin. Nyt tätä voi olla Yhdysvalloissa ihmisravinnoksi tarkoitetusta jauhelihasta jopa 30%.
Pinkin liman käyttö ihmisten ravinnoksi tulevan jauhelihan jatkeena ei ole uusi keksintö. Aiheesta on uutisoitu laajalevikkisessä sanomalehdessä joulukuussa 2009 (New York Times), jolloin käsite "pink slime" syntyi. Kouluruoan puolesta Yhdysvalloissakin kampanjoiva Jamie Oliver nosti pinkin liman tietoisuutta huhtikuussa 2011, kts. aihetta erittäin konkreettisesti demostroiva video. Tämä johti siihen, että monet hampurilaisketjut lupautuivat olemaan myymättä filleriä sisältäviä tuotteita. Aiheen sivujuonteena on paljastuminen, että "filleriä" on käytetty myös kuluttajille kaupoissa myytävässä jauhelihassa. Oma lähikauppaketjuni ilmoittaa lihatiskillä isolla kyltillä "lihamme on 100% lihaa, emme ole koskaan käyttäneet täyteainetta". Tämän myötä markkinoille jäi ilmeisesti paljon ylimääräistä lihaa, jonka Yhdysvaltojen maatalousministeriö osti jaettavaksi koulujen käyttöön osana kouluruoan hintasubventio-ohjelmaansa.
Vaan tästä uutisestapa suivaantui yksi Texas:lainen kouluruoasta bloggaava äiti, joka on ammatiltaan lakimies. Hänen nimensä on Bettina Elias Siegel ja blogin nimi on The Lunch Tray. Blogin ensimmäinen kirjoitus aiheesta on jo heinäkuulta 2010 "One Burger, Please, Extra Ammonia and hold the E. Coli". Maaliskuun 6. päivä 2012 hän julkaisee blogissaan kirjoituksen "Let's Put Stop to "Pink Slime" on School Lunch Trays", missä ilmoittaa aloittaneensa adressin pinkin liman poistamisesta kouluruoasta.
Adressi ja The Lunch Tray blogin kirjoitukset nostivat pinkin liman lehtien otsikoihin. Blogin pitäjä esiintyi useissa televisio- ja radio-ohjelmissa puhumassa aiheesta. Nämä esiintymiset ilmoitettiin sekä Facebook-sivuilla että blogissa. Viikossa vetoomuksen on allekirjoittanut yli 100 000. Tämän jälkeen maatalousministeriö antaa ilmoituksen, missä koulujen ei ole pakko tilata filleriä sisältävää jauhelihatuotteita osallistuessaan kouluruokasubventio-ohjelmaan. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan tyydyttänyt yleisöä, koska ilman filleriä oleva jauheliha tulee bulkkina vs. valmiina hampurilaispihveinä ja on siten kalliimpaa käyttää. Suomessa aihetta uutisoi Taloussanomat 19.3.2012: Rikkaille kunnon lihaa, köyhille "pinkkiä limaa"?.
Jamie Oliver:n Food Revolution internetsivusto julkaisi StopPinkSlime.org sivuston, joka kokosi filleriä sekä kouluruoassa että kaupoissa olevassa jauhelihassa vastustavat tahot yhteen. Sivusto antoi yleisölle selvät ohjeet, miten ilmaista kantansa. Siegel:n kirjoitus vastineena lihateollisuuden kommentteihin julkaistiin Huffington Post -lehden nettisivuilla: Let's Not Give in to Beef Industry "Slimewashing". Kolme viikkoa vetoomuksen aloittamisesta Bettina Elias Siegel sulkee vetoomuksen ja kirjoittaa avoimen kirjeen 258 632 allekirjoittaneelle kehoittaen jatkamaan pinkin liman vastustamista. Aiheen kehittymistä kongressialoitteeksi voi hyvin seurata The Lunch Tray -blogin sivuilta "Pink Slime"-avainsanan avulla. Michael Pollan twiittaa "Check out the website from the writer/mom who brought down pink slime, Bettina Elias Siegel".
Yhdysvaltain lihateollisuus puolustautuu "It's clear this is a safe product,"... "It's a lean product, it helps reduce obesity and there is a spurious attack being levied against it by some groups. You can suspect who they might be. They are people who do not like meat." (Huffington Post 3.4.2012) ja saa tukijoita useista lihateolllisuutta harjoittavien osavaltioiden kuvernööreistä, esim. Texas:n kuvernööri Rick Perry. Jopa Yhdysvaltojen maatalousministeri vakuuttaa tuotteen olevan turvallista käyttää kouluruoassa. Maaliskuun 28. päivä Chicago Tribune kirjoittaa "Social media turn up heat on food industry" ja Food Politics blogia pitävä ravitsemustieteen professori Marion Nestle kirjoittaa saaneensa pinkin liman käyttöä puolustavia sähköposteja. Samoihin aikoihin alkaa sosiaalisessa mediassa kiertää ruokamyrkytystapauksien lainopillista puolta hoitavan ja kommentoivan asianajaja- blogikirjoittajan teksti, joka arvostelee fillerin käytön pitämistä salassa kuluttajilta ja hehkuttaa sosiaalisen median voimaa asian esille tuomisessa. Huhtikuun 2. päivä Food Politics blogi julkaisee kirjoituksen, joka valoittaa pinkin liman käyttöön vaikuttavista taloudellisista ja poliittisista sidoksista.
Nestlen blogikirjoitus loppuu kysymyksiin: Miksi kouluruokailua voi käyttää halvan ylituotetun raaka-aineen syöttämiseen? Ja miksi ruoantuotannon valvontajärjestelmä ei saa tuotettua ruokaa niin, että sitä ei tarvitse käsitellä jälkikäteen ammoniumilla hygienian parantamiseksi? Molemmat kysymykset pohjautuvat Usan elintarvikelainsäädännön poliittisuuteen ja osoittavat miten poliittiset päätökset menevät ravitsemuksellisen tiedon ohi lainsäädännössä. Pinkin liman tuottamiseen johtaneista tapahtumista ja teollisen eläintuotannon haitoista kerrotaan tässä blogikirjoituksessa Pink Slime: Dark Side of Industrial Food System Exposed.
Edellisen päivän lehtikirjoituksessaan San Fransico Chronicle:ssa Marion Nestle pohtii pinkin liman dilemmaa: The dilemma of pink slime: cost or culture?. Kestävän kehityksen kannaltahan on hyvä, että eläimestä hyödynnetään kaikki mahdollinen. Itse hieman yllätyin, että esimerkiksi ruokakasvatuksen kestävää kehitystä ajava Center for Ecoliteracy asettui vastustamaan pinkin liman käyttöä StopPinkSlime.org sivuilla. Ehkäpä syynä ovat aikaisemmin mainitsemani Nestlen esittämät kysymykset eläinten tuotantomenetelmien muuttamisesta. Sivuhuomautuksena kerron New York Times:n kirjoituskilpailusta, jossa pitää kertoa miksi on eettistä syödä lihaa, tuomareina arvovaltainen joukko mm. Michael Pollan.
Suomessa Yhdysvaltojen "pinkki lima"-tapauksesta on ollut hajanaista uutisointia ja joitain keskusteluita eri palstoilla. "Lihaan verrattavien aineiden" käytöstä suomalaisissa elintarvikkeissa on puhuttu aikaisemmin enemmänkin mm. kanannahkaa sisältävien jauhelihapullien yhteydessä. Tapaus eroaa pinkistä limasta ainakin siinä, että suomalainen tuoteseloste mainitsee kanannahan ja listaa elintarvikelainsäädännön perusteella "lihaan verrattavien aineiden" käyttöprosentin. Aihetta miten ruokakulttuuri estää hyväksymästä vähempiarvoisia ruhonosia ihmisravinnoksi käsittelee Kemikaalikimara-
Jäänkin mielenkiinnolla seuraamaan syntyykö Suomessa "pinkin liman"-kaltaista laajaa ja julkista kansalaiset osallistavaa arvokeskustelua kouluruoan laadusta kestävän kehityksen ruokakasvatuksen, taloudellisuuden, ekologisuuden ja prosessoimaton kouluruoka-tavoitteiden värittämältä pohjalta.
Jälkikirjoitus: tekstistä jäi pois, että ko. filleriä valmistava yritys vähentää toimintaansa ja irtisanoo ihmisiä syyttäen mediaa vainosta. Suomessa Talouslehti uutisoi 27.3.2012 "Pinkille limalle" tuli stoppi. kolme tehdasta suljetaan. (kiitos vinkistä PN). Blogikirjoitus aiheesta: Pink Slime: get load of this.
Lisää artikkeleita aiheesta:
- The legacy of LFTB (a.k.a “pink slime”): power politics in action (Food Politics / Marion Nestle 11.4.2012) Valoittaa jutun poliittista puolta.
- The Pink Menace (New York Times 3.4.2012): "Some argue, correctly, that other processed meats are much worse, and that ammonia isn’t nearly the most egregious chemical that’s approved for use on meat without your knowing it"
- "Why I'm O.K. with "Pink Slime" in Ground Beef." (New York Times 1.4.2012): "But given that we’re not going to a meat-free society any time soon, and that kids need cheap sources of low-fat protein, I’d like those pushing the “yuck” factor to consider the extra 1.5 million or so head of livestock that will need to be slaughtered to fill the ground beef gap."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti