Sovitaanko ettei enää mainosteta suomalaisen kouluruoan olevan ilmaista?
Se on maksutonta kaikille oppilaille. Termeillä ilmainen ja maksuton on merkittävä sävyero, minun mielestäni ainakin. Sanoista saivartelematta, yritän tuoda esille miten tärkeää on korostaa kouluruoan olevan kustannettu kunnan rahoituksella. Tämä rahoitus puolestaan tulee suurimmalta osin verorahoista. Samasta potista on kilpailemassa myös monia muita kunnan palveluja, vaikkapa nuorten harrastustilan ylläpito.
Se on maksutonta kaikille oppilaille. Termeillä ilmainen ja maksuton on merkittävä sävyero, minun mielestäni ainakin. Sanoista saivartelematta, yritän tuoda esille miten tärkeää on korostaa kouluruoan olevan kustannettu kunnan rahoituksella. Tämä rahoitus puolestaan tulee suurimmalta osin verorahoista. Samasta potista on kilpailemassa myös monia muita kunnan palveluja, vaikkapa nuorten harrastustilan ylläpito.
Viimeksi vääristynyt ajatus ilmaisesta kouluruoasta osui silmääni Ruokatiedon uutisessa (18.4.2012), missä kerrottiin Demi-lehden tutkimustuloksista ja 107 tytön, iältään 12-19-vuotiaita, ajatuksia ruoasta. Ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkelä nosti aiheen esille ja pohti koulujen yhteiskunnallisen opetuksen merkitystä lounaan käsittämisessä ilmaiseksi.
Verorahat voivat vielä olla ilman omia tuloja olevalle koululaiselle hyvin abstrakti asia. Ilmainen saatetaan myös kokea itsestäänselvyytenä ja itsestäänselvyyttä puolestaan on vaikea arvostaa. Ruokatiedon uutisessa tosin kerrotiin jopa 87% prosentin sanoneen arvostavansa hyvää ja ilmaista kouluruokaa. Tästä on hyvä jatkaa, että laajemmassakin otoksessa saataisiin sama vastaus.
Se mitä Suomesta kannattaa mainostaa on, että Suomessa on kaikille oppilaille maksuton kouluruokailu. Täällä Yhdysvalloissa on tällä hetkellä laajalti esillä miten osa maksuttomaan kouluruokailuun oikeutetuista ei käytä etuaan, koska se leimaa heidät köyhiksi. Erityisesti tämä koskee high-school:a (n. lukioikäisiä), jossa myydään enemmän nk. a'la carte ruokaa ts. esim. Pizza Hut:lla on oma osastonsa koulun kanttiinissa. Tämän osaston jonoon ei luonnollisesti ilmaislapulla tai - kortilla pääse. Usein koulun tuottama ruoka jopa tarjoillaan eri huoneessa kuin a'la carte lounas. On helppoa nähdä miten ilmaista kouluruokailua karsastetaan vaikka sen ravitsemuksellinen laatu on usein parempi kuin nuorten vapaasti valitsemissa, eikä myöskään ravitsemussuosituksilla rajoitetussa a'la carte tarjonnassa.
Toivottavasti Suomessa tilanne ei pääse kehittymään niin pitkälle, että kouluruokailua käyttävät vain ne, jotka syövät sitä muun ruoan puutteessa. Suomen koululaisten kioskikäynneistä tiedetään jo, kts. vaikka Pro peruskoulun kirjoitus "Skoottereita ja pikaruokaa". Kirjoitin aikaisemmin "lopettakaa jo köyhäinruoka", mutta toivon koululaisten saavan ruokaa nälkäänsä. Erityisesti toivon, että se nälkä tulisi kaikille tasa-arvoisesti ruoka-aikaan. Vanhemmilla on tässä asiassa suuri merkitys päättäessään rahoittavatko kouluajan ruokailua suoraan vai hyödyntävätkö maksettuja verorahojaan. Ja ilmaisevatko tahtonsa pistää verorahansa kiertämään kunnassa lähiruoan muodossa.
Onhan meillä sanontakin: "Ei ole olemassa ilmaista lounasta". Vaikka tässä toki tarjoitat jotain muuta. Olen joskus miettinyt myös ilmaista koulutusta, päivähoitoa, terveydenhuoltoa. Kyllä se maksaa, ja jos toisimme sitä enemmän esille, saattaisimme myös arvostaa ja ymmärtää paremmin, vaikka tilanteita joissa pitää kukkaronnyörejä kiristää.
VastaaPoistaHyvä kirjoitus ja tärkeä asia.
Kiitos kannustuksesta Anette. Ymmärrän tuon sanonnan ettei ilmaista lounasta ole vastapalveluksen odotuksena. Onneksi ei ole näkyvissä, että koululaisten oikeutta kouluruokailuun mitattaisiin opintomenestyksellä.
VastaaPoistaMutta uutisoinnit haaskatusta ruoasta voisivat kyllä luoda koululaisia koskevan odotuksen vastapalveluksesta säästää varoja. Omnidigi-lehti laski, että jos ruokapalvelussa tulee jätettä 40kg/päivä, ruoan keskihinta on 3.50 euroa/kg, vuodessa jätettä tulee 7200kg, poisheitetyn ruoan hinnaksi tulee 25 00 euroa vuodessa. Hukattu lounaskaan ei siis ole ilmainen ja kukkaronnyörejä voisi kiristää myös tästä narusta vetäen.
http://www.omnidigi.fi/paakirjoitus-n6/
korjaus, säästetty summa on 25 000 euroa!
VastaaPoistaHyvä se on sieltä rapakon takaa huudella asioilla, kun ei itsellä ole lapsia Suomen kouluissa.
VastaaPoistaKaikki mitä sanot, ei todella ole niin musta-valkoista ja monessa koulussa lapset arvostavat saamaansa ruokaa. Paikkakunnilla on eroa, niin kuin kuntien rahankäytössäkin.
Hei Anonymous. Kiitos kommentista. Olisi kiva tietää miten katsot lasten kouluruoan arvostuksen näkyvän käytännössä, että muutkin osaisivat kiinnittää asiaan enemmän huomiota. Sillä toivon lisääväni kouluruoan arvostusta entisestään sekä omilla kirjoituksillani että antamalla blogini lukijoille väylän välittää asioita eteenpäin vieviä kommentteja.
VastaaPoistaTuohon rapakon takaa huuteluun totean, että kaukaa näkee lähelle.