29.3.12

Syö enemmän kouluruokaa. Syö parempaa kouluruokaa. Aktivoi itsesi ja muut.

Foreword afterwards: I wish to express grateful thank you to Professor Marion Nestle for listing my blog writing about the book "Why Calories count" in her blog among other commentators


I was inspired from the book to translate it's message into Finnish School Lunch theme: Eat more school food. Eat better school food. Get yourself and others active. Physically and politically to understand the meaning of school food.

To those non-Finnish speaking visitors either via the link or otherwise, I hope you find this blog informative about Finnish School Lunches. The articles can be somewhat read via Google Translator. I have collected a lot of available official information in English to this link

With Best Regards
Maarit Laurinen
Info about this blog here in English.

Syö enemmän kouluruokaa. Syö Parempaa kouluruokaa. Aktivoi itsesi ja muut.

Yhdysvalloissa lasten lihomisesta on äänekkäästi ja näkyvästi syytetty muun muassa sekä lapsille suunnattua elintarvikemainontaa että kouluruokailua. Yksi lasten lihavuuden "sylttytehtaista" ääntä pitänyt on pitkäaikainen ruoka-aktivisti ja ravitsemustieteen sekä sosiologian professori Marion Nestle. Hän usein kertoo blogissaan suoraan omat näkemyksensä ajankohtaisista ruoka-asioista. Tai vähintään laittaa linkin teksteihin missä häntä on haastateltu näistä aiheista. Blogia ja hänen kirjojaan siteerataan useissa arvostetuissa lehdissä sekä muissa kirjoissa.  

Näistä syistä johtuen hankin itselleni luettavaksi kirjan  "Why Calories Count - from Science to Politics"  kun se julkaistiin tässä kuussa (maaliskuu 2012). Kirjoittajina Marion Nestle sekä emeritus ravitsemustieteen professori Malden Nesheim. Kirja ei ole laihdutuskirja, mutta sen lukeminen antaa laajan näkökulman siihen miksi ihminen lihoo.



Suomalaisen kouluruoan päällimmäisenä arvostelukohteena ei ole ollut lasten lihominen kouluruoan liioista kaloreista johtuen. Päinvastoin huolena on ollut liian vähäinen kaloreiden saaminen kouluruokailussa oppilaiden jättäessä tarjotusta ateriasta osan tai kaiken syömättä. Koska suurin osa kuitenkin tuntee tarvetta syödä jotain, hankitaan kaloreita omakustanteisesti koulun ulkopuolelta. Nämä kalorit ovat usein juuri niitä kaloreita, mistä puhutaan lasten lihavuuden syynä: energiajuomia, virvoitusjuomia, pikaruokaa, naposteltavaa. Siksi ajattelin kertoa kirjasta lukijoilleni ja katsoa millaista keskustelua aiheesta syntyy. 

Mutta mistä puhutaan kun puhutaan kaloreista? Kalorit ovat energiaa. Mutta mitä kaloreiden energia oikeastaan tarkoittaa? Kirjan mukaan kaloreista puhuttaessa tarkoitus vaihtelee jopa asiantuntijoiden teksteissä ja viranomaisten suosituksissa. Ja vielä enemmän tavallisten ihmisten puheissa. Kirjan pääsanoma herättää huomaamaan, että kaloreita ei oikeassa elämässä voi maistaa, haistaa, punnita, mitata silmämääräisesti eikä tunnustella. Siksi asiantuntijankin on vaikea arvioida kaloreiden määrää ateriassa ja yksilöllistä tarvetta tässä ja nyt ja vielä vähemmän väestötutkimuksissa. Kirja tuo tueksi tälle väitteelle useita tutkimuksia sekä kuvaa miten väitettä tukee myös meneillään oleva maailmanlaajuinen "vapaasti elävien" tutkittavien suorittama ihmiskoe, joka testaa tuoteselosteiden ymmärtämystä suhteessa omaan kaloritarpeeseen. Valitettavasti tätä ihmiskoetta ei valvo eettinen lautakunta eikä sitä voi lopettaa vaikka haittavaikutukset ovat olleet tutkijoiden tiedossa jo muutaman vuosikymmenen. Useissa kohtaa kirja esittää todisteita, että erityisesti lapset ovat tämän ihmiskokeen uhreja. 
Kirjan alku esittelee kaloreiden fysikaalisia ominaisuuksia ja kansantajuistetaan nippelitietoa. Lähtökysymykseksi lukijalle kirjan loppuun lukemiselle jää "Miksi veresi ei kiehu vaikka syöt 600 kcal sisältävän aterian?". Kirjan teksti antaa vastauksen biokemiallisena selvityksenä ihmisen metaboliasta, sekä kuvainnollisesti kertoessaan ruokapolitiikan, mainonnan ja yhteisön vaikutuksesta ateriavalintoihin ja ateriakokoihin. 

Yksilötason saatujen ja kulutettujen kaloreiden laskemisen historia herättää kunnioitusta aikansa ravitsemustieteilijöiden aiheeseen omistautumiselle. Tiedätkö millä vuosisadalla päätettiin proteiinin ja hiilihydrattien sisältävän 4 kcal, rasvan 9 kcal ja alkoholin 7 kcal? Ja miksi näitä lukuja käytetään edelleen? Kaloreiden tarpeesta ja käytöstä kirja antaa todella helposti omaksuttavat yleisopinnot, mitä tarvitaan tekstin siirtyessä käsittelemään kaloreiden liikasaannin ja vähyyden vaikutusta elinvuosiin. Nykyhetkeen kirja saapuu käsitellessään aihetta "Ovatko kaikki kalorit tasa-arvoisia?" sivuten vähähiilihydraattisuus-diettejä sekä matalan glykeemisen indeksin laskemista. Kirjassa on reilut viisi sivua laihduttamisvinkeistä ja paljastan kirjoittajien kertovan mikä elintarvike antaa "negatiivisia" kaloreita ts. kuluttaa elimistössä enemmän kuin antaa kaloreita. 

Kaloripolitiikka on amerikkaspesifistä luettavaa, mutta kyllä Suomessakin on syytä kysyä "milloin tuli hyväksytyksi syödä missä tahansa, mitä tahansa ja miten paljon tahansa?". Usassa julkaistaan liki 200 000 uutta tuotetta joka vuosi ja näistä puolet tuottaa vain tyhjiä kaloreita, joita ihmiset saadaan kuitenkin ostamaan. Mikä on Suomessa tyhjien kaloreiden suhde uusiin tuotteisiin? Miten paljon tyhjistä kaloreista syödään kodin ulkopuolella? Mikä osuus tyhjistä kaloreista on kokonaiskalorimäärästä? 

Loppukappale kysyy lukijalta "haukotuttiko?" ts. kaikki kertomammehan on vanhaa tietoa. Mutta miksi silti ihmiset lihovat ja miksi on vaikea laihduttaa? "Jos väität ettei ruokamarkkinointi vaikuta sinun ruoanvalintoihisi niin olet oikeassa. Ei sinun ole tarkoitettukaan huomaavan miten se vaikuttaa. Eikä varsinkaan huomaavan miten se vaikuttaa sinun lastesi ruokavalintoihin." Suomessa ei ole elintarvikkeiden brändimainontaa kouluissa kuten Amerikassa. Eikä kouluruokailua rahoiteta myymällä tyhjiä kaloreita sisältäviä elintarvikkeita kouluruokalassa kuten Yhdysvalloissa usein on asia. Virvoitusjuoma-automaatitkin on saatu karsittua. Karkittomista kouluista keskustellaan. Kuitenkin Suomessakin tilastoidaan entistä lihavampia lapsia entistä nuorempana. Ja kouluilla on haaste miten saada koululaiset käyttämään hyväkseen koulussa ilmaiseksi tarjottu ruokavaihtoehto ettei heillä olisi tarvetta tyydyttää tuntemusta kalorivajeesta tuotteilla, jotka eivät sisällä muuta kuin kaloreita.  

Kirja päättyy listaan ohjeista miten todella voit vapautua sekä markkinoinnin että ihmisbiologian tuomista paineista syödä enemmän kaloreita kuin tarvitset. Suomalaisen kouluruokailun yhteydessä tämän sanoman voi kääntää muotoon: Syö enemmän kouluruokaa. Syö parempaa kouluruokaa. Aktivoi itsesi ja muut. Sekä liikkumaan että toimimaan kouluruokailun merkityksen puolesta. 

Kts. mitä muut ovat kirjasta sanoneet 
-Food Politics -blogin lista, erityisesti New York Times exclusive online commentary "Is Calorie a Calorie?"
-Sisällysluettelon, johdannon ja vaikuttavan laajuisen lähdeluettelon saa luettua Amazon.com sivuilla
-Marion Nestlen vastauksia kysymyksiin kirjasta: Food Politics 13.4.2012
-Maldem Nesheim:n vastauksia kysymyksiin kirjasta: Diets in Review 12.4.2012


Mitä muualla Suomessa on viime aikoina kirjoitettu kaloreista ja ruokavalion arvioimisesta: 
-Asiantuntija lautasella / Pullapoliisi 31.3.2012
-Huipputeknologiaa syömisen hallintaan / Pöperöproffa 1.4.2012 (blogissa esitelty huippu teknologinen yritys saa näkyvää aikaan myös täällä Yhdysvalloissa)

3 comments:

  1. Kirjan aihetta konkretisoi kaksi lehtiuutista tältä päivää:
    Kouluruoka jätetään väliin myös alakoulussa / Jämsän seutu ja Pateniemen koululaiset tekivät aloitteen paremmasta kouluruuasta / Kaleva.fi (http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/pateniemen-koululaiset-tekivat-aloitteen-paremmasta-kouluruuasta/572511/, http://www.jamsanseutu.fi/Uutiset/1194730728793/artikkeli/kouluruoka+jatetaan+valiin+myos+alakoulussa.html)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Koulusta ja kaloreista lihavuuden toinen puoli:
      Ugandalainen piispa paastoaa kouluruokaa / global.finland http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=245431&nodeid=15782&contentlan=1&culture=fi-FI

      Delete
  2. Hei!

    Sain seuraavanlaisen viestin:

    Heips,

    nyt on aika antaa sinulle tunnustus. Saat "Liebster Blog" -palkinnon. Voit imuroida sen suoraan Takkiraudasta. Anna lähipäivinä tämä sama tunnustus viidelle blogille, josta erityisesti tykkäät, ja linkkaa heidät omaasi, jos ne eivät ole jo siellä.

    t. enkeliporsas
    Voit imuroida kuvan myös properuskoulu.netistä.

    ReplyDelete