Vuonna 2009 käynnistynyt kouluhedelmäjakelu ei ole ottanut toivotusti tuulta alleen. EU:n jäsenmaat käyttivät vapaaehtoiseen kouluhedelmäohjelmaan sen ensimmäisenä vuonna 2009 - 2010 vain noin 33 miljoonaa euroa siihen varattujen 90 miljoonan euron sijaan. Kouluvuonna 2010 - 2011 EU-maista vain Suomi ja Ruotsi eivät osallistu hedelmäjakeluun.
Komissio selvitti viime viikolla maatalousmepeille, mikä ohjelman toteutuksessa on mennyt pieleen. Suuri ongelma, myönsi komission maatalouspääosaston apulaispääjohtaja Lars Hoelgaard, on hallinnollinen rasite hakemuksineen, toteutuksineen ja valvontoineen. Hän vakuutti, että hallinnollisen puolen yksinkertaistamisesta on jo huolehdittu.
Hallinto syö hedelmät
Euroopan parlamentin verkkosivuilla kerrotaan, että pääsyy Suomen ja Ruotsin pois jäämiselle olisi se, että EU rahoittaa vain puolet hedelmähankinnoista. Loput rahat on kustannettava joko kansallisesti tai koulukohtaisesti.
Maa- ja metsätalousministeriö puolestaan arvioi vuosi sitten, että Suomessa ohjelma toisi koululaisille vain yhden lisähedelmän kuukaudessa ja olisi hallinnollisesti hyvin raskas. Ohjelman vaatiman kalliin byrokratian katsottiin syövän tuen hedelmät koululaisten sijaan.
Suomella olisi mahdollisuus saada kouluhedelmiin noin 900 000 euroa kouluvuotta kohti. Mmm:n laskelmien mukaan kansallista rahoitusosuutta tarvittaisiin lisäksi noin 1,4 miljoonaa euroa.
Vaikutuksia koululaisten lähipiiriinkin
Hoelgaard muistutti mepeille kouluhedelmäjärjestelmän eduista. Paitsi että eurooppalaislapset syövät sen avulla enemmän hedelmiä päivittäin, kyse on myös pitkän aikavälin investoinnista terveyteen ja elintapoihin matkalla kohti aikuisuutta.
Komissio uskoo, että hedelmäjakelusta koituu myös kerrannaisvaikutuksia: lasten lisääntynyt hedelmien syönti näkyy niin vanhempien, sisarusten kuin opettajienkin ruokatottumuksissa.
Mepit pitävät kouluhedelmäohjelmaa tärkeänä lihavuuden torjunnassa. He kommentoivat, että ongelmat muistuttavat koulumaito-ohjelman alkuvaikeuksia ja vaativat hallinnollisen taakan keventämistä, mikä raivaisi tietä menestyksekkääseen ohjelmaan. Koulumaito-ohjelma on jäsenmaata sitova ja se otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1995.
Alle 200 grammaa heviä päivässä
EU-maissa syödään liian vähän hedelmiä ja vihanneksia suhteessa maailman terveysjärjestön WHO:n suositukseen.
WHO suosittelee syömään vähintään 400 grammaa hedelmiä ja kasviksia päivässä, kun Suomessa suositus on kuusi kourallista tai puoli kiloa päivässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamien tietojen mukaan keskivertokoululainen Suomessä syö kuitenkin vain 176 grammaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.
EU:ssa arvioidaan olevan 17 miljoonaa ylipainoista ja 5,1 miljoonaa vakavasti ylipainoista lasta. (Ruokatieto)
Euroopan parlamentti: EU:n kouluhedelmäjärjestelmä: ensimmäinen vuosi takana
Aikaisempi uutisointi:
Ruokatieto 19.1.2010: Kouluhedelmiä ei tule kouluihin 2010 linkki
