Kouluruuan arvonnousu alkaa minusta
Arvostus kumpuaa kodista
Kodin ja koulun aikuiset ovat asenteillaan, puheillaan ja teoillaan lapsille mallina. Mallioppiminen on tehokas tapa oppia myös ruokailuun liittyviä asioita niin hyvässä kuin pahassa. Ruokaa moittiva tai omia eväitä syövä aikuinen murentaa kouluruuan uskottavuutta, sanoo kouluruoka-asiantuntija Seija Lintukangas.
FT Seija Lintukangas puhui kouluruokailun asiantuntijoille Maito ja Terveys ry:n Kouluruokaa ja -maitoa -seminaarissa Tampereella tiistaina. Olisi suonut, että kuulijoina olisi ollut myös opettajia, rehtoreita ja kuntapäättäjiä. Ei nimittäin ole yhdentekevää, miten koulun aikuiset käyttäytyvät ruokailutilanteessa ja mihin sävyyn ruuasta puhuvat.
Yhtä lailla vanhempia ja isovanhempia pitäisi informoida, ettei karmeita kouluruokakokemuksia tarvitsisi jakaa lapsille.
-Puheissa siirretään tahattomasti negatiivista asennetta kouluruokaa kohtaan, vaikka meidän pitäisi olla ylpeitä ainutlaatuisesta maksuttomasta, täysipainoisesta kouluateriastamme, Lintukangas kertoi harmistuneena. Hänellä on pitkältä ajalta kokemusta Iitin kunnan kouluruokailusta.
Lintukankaan mukaan rehtori on avainhenkilö kouluruokailua kehitettäessä. Viitseliäs ja osaava rehtori järjestää esimerkiksi ruokailuajat oppilaiden kannalta järkevästi. Yksin tai yhdessä opettajien kanssa hän voi päättää, ettei koulussa myydä makeisia eikä virvoitusjuomia eri ryhmien varainkeruuhalusta huolimatta. Koulu viestii kaikella toiminnallaan.
Milloin tulee ruokakasvatukseen erikoistunut koulu?
Ruokailutilanne on kasvatustilanne. Tarvitaan vastuullisen aikuisen malli. Monissa kunnissa on säästösyistä vähennetty opettajien ateriatukea, jolloin oppilaat eivät näe ruokailevan aikuisen antamaa mallia koulussa. Tarvitaan myös jämäkkää kasvatusotetta, jotta ruokailu sujuu rauhallisesti.
Lintukankaan mielestä peruskoulun opettajat pitäisi saada kouluruokailun valaistushetkiin, jotta kouluruokailun arvostus paranisi.
-Kysy, onko kouluruokailu merkitty koulunne opetussuunnitelmaan, niin kuin sen pitäisi opetussuunnitelman perusteiden mukaan olla! Liikuntaan, musiikkiin ja ratsastukseen erikoistuneita kouluja meillä on, mutta onko ruokakasvatukseen erikoistunutta? Mielikuva tukipalvelusta vähentää kouluruokailun arvostusta, Lintukangas laukoi.
Hän rohkaisi ruokapalveluhenkilökuntaa mieltämään oman työnsä osaksi oppilaiden kasvatusta, vaikka perinteisesti koulun henkilökunta luokitellaan opettajiin ja muuhun henkilöstöön. Tuttu keittiöhenkilökunta tarjoaa lapsille ruuan lisäksi turvaa ja rakkautta. Kouluravintolassa saa olla sydän lämpimänä, ruoka kuumana ja koulumaito kylmänä.
Oppilaat voidaan ottaa mukaan toiminnan virtoihin. Yhdessä tekeminen ei maksa mitään. Koulun hyvä ilmapiiri ja yhteishenki vaikuttavat myönteisesti myös kouluruuan arvostukseen ja suosioon.
Suomessa koulumaito pääosin rasvatonta
Tänään keskiviikkona vietetään kansainvälistä koulumaitopäivää. Koska meillä koulussa tarjotaan täysipainoinen ateria, on maustamaton ja rasvaton maito osa sitä.
-60 prosenttia kouluissa tarjotusta maidosta on rasvatonta. Rasvaton maito on suosituinta sekä maaseudulla että kaupungeissa. Luomumaidon ja laktoosittoman maitojuoman suosio on hienoisessa kasvussa, toiminnanjohtaja Tiina Soisalo Maito ja Terveys ry:stä kertoi. (Ruokatieto – Taina Luova)
______________
Aiheeseen liittyvä Hesarin kirjoitus 10.2.2011
