Pääsin vierailemaan yhden Austinin alueen koulupiirin keskuskeittiöllä paikallisen julkisen koulun vanhempaintoimikunnan kutsun mukana.
Kiitän P.D:tä kutsustani. Tämä on samainen keskuskeittiö, jossa kävin vuosi sitten kuulemassa Usan alustavista kouluruokasäännöksistä. Omat lapseni eivät ole tämän koulupiirin koulussa, joten en ole saanut tätä laajempaa tai omaperäistä kokemusta itse ruoasta. I'm working on it.
Kiitän P.D:tä kutsustani. Tämä on samainen keskuskeittiö, jossa kävin vuosi sitten kuulemassa Usan alustavista kouluruokasäännöksistä. Omat lapseni eivät ole tämän koulupiirin koulussa, joten en ole saanut tätä laajempaa tai omaperäistä kokemusta itse ruoasta. I'm working on it.
Keittiö on erikoistunut toimittamaan leipomo ja kylmätuotteet kuten salaatit alueen 48 kouluun, yhteensä 44 000 oppilaalle päivässä. Koulupiirin toinen keskuskeittiö toimittaa liha- ja muut lämmintuotteet. Itse kouluilla ei valmisteta mitään ruokia. Keskittämistä perusteltiin tasalaatuisuuden mahdollistamisella.
Keittiötä operoi paikallinen ruokapalveluyritys Aramark. Siten keskuskeittiöllä on tukenaan melkoinen taustatoiminto-organisaatio, joka tuottaa muun muassa markkinointimateriaalia sekä ravitsemustiedotusmateriaalia. Kierrostamme emännöi Austinin alueen ruokapalvelujen markkinointipäällikkö sekä ruokapalvelujohtaja. Saimme liki 10 erilaista ravitsemustiedote-lehdykkää, joita on jaettu koulupiirin sekä vanhemmille että "sidosryhmille" tämän kouluvuoden aikana. Valitettavasti lehtisiin ei ole kopiointioikeutta eikä niitä löydy internetsivuilta yrityksen "healthy for life" kampanjasivuiltaka. Aiheena oli mm. "The new symbols of Wellness" tiedottaen mm. "Locally Grown" ja "made with hearty whole grain"-tunnuksista, jotka löytyvät ruokalinjastoista. Muita aiheita olivat vanhempien malli ruokailussa, hedelmien syönnin hyödyt ja kysymyksiä aamiaisesta, joihin ravitsemusterapeutti vastasi. Itselleni mielenkiintoisin paperi houkutteli syömään koululounasta rahansäästämisperusteluilla. Aramark:n tarjoama lounas maksaa keskimäärin $2.08 päivässä kun eväslounaan keskimääräiseksi hinnaksi tulee $3.43. Pienellä painettuna löytyi perusteluina koululounaan keskimäärin seitsemän kertaa suurempi kasvispitoisuus verrattuna eväslounaisiin.
Itse keittiökierros oli nopea eikä näkemistä ollut paljon enää puolen päivän aikoihin kun ruokakuljetukset olivat jo lähteneet. Seuraavan päivän valmisteluina haettiin aineita pakastimista jääkaappeihin ja punnittiin annoksia jo valmiiksi. Aika samanlaista mitä olen Suomessakin nähnyt. Leipomolinjalla oli sentään jotain nähtävää: työntekijät käärivät taikinaan nakkeja ja juustoa. Pääkokki esitteli meille myös kanelipullalinjan. Tuli mieleen, että sillähän saisi tehtyä näppärästi kaipaamiani karjalanpiirakoita...
Kierroksella tapasimme myös ruokatilauksista huolehtivan henkilön, jonka tehtävänä on ensisijaisesti varmistaa tuotteiden saanti maatalousministeriön elintarvikkeiden ylijäämävarastolta koulun kiintiön mukaisesti. "Goverment Cheese" kuten tuotteita tuttavallisesti nimitettiin. "Lihaan verrattavien ainesosien" tuonti tähän koulupiiriin nousi kysymykseksi myöhemmässä vaiheessa, aiheesta lisää tuonnempana.
 |
| leipomo |
Kierroksen jälkeen saimme tietoiskun koulupiirin sekä kouluruoantuottajan ylläpitämistä palvelukonseptista. Palvelukonsepti-ajatuksen tuomisesta Suomen kouluruokailuun uutisoi Ruokatieto muutama päivä sitten: "Ruokaa ei vain tehdä, vaan sitä on suositeltava ja asiakkaita palveltava eri keinoin myös linjastoruokailussa. Keittiöväen tulisi lobata ruokatuotetta koulun ruokayhteisölle, eli lasten lisäksi koko henkilökunnalle ja tuottajille." Aramark:lla ei ole henkilökuntaa töissä kouluissa ts. kuulemani perusteella tarjoiluhenkilökunta ei tässä usalaisessa kouluruokailussa osallistu ravitsemuskasvatukseen vaan tiedotus tapahtuu muulla tavoin. Vanhempia kutsutaan kerran kouluvuodessa lastensa mukaan lounaalle tai heille järjestetään "show case" eli oma esittelytilaisuus kouluruokalan tarjonnasta sekä maksusysteemeistä, oman pussin että tuetun rahoituksen. Aamiaistarjonnasta on tulossa esittely loppuvuodesta.
Täällä ruoantuottajien päätavoite on tarjota lapsille vaihtoehtoja ja ravitsemuskasvatuksen avulla saada heitä tekemään viisaita valintoja eli "offer versus serve"-metelmä. Sen yksi muoto on CATCH (coordinated approach to child health), joka ruokalassa esitteli eri ruoat värikoodeilla: punainen - pysähdy, keltainen - hidasta, vihreä - anna palaa eli harvoin, joskus ja usein syötäväksi suositellut tuotteet. SnackFactor (joku on kopioinut nettiin esitteen) on tarkoitettu täydentämään koululounasta "snacking can help students meet their nutritional needs for growth and development". A' la carte listan olemassa oloa ruokapalvelupäällikkö perusteli sillä, että ostolounas on samankokoinen sekä pienille tytöille että isoille pojille. A'la Carte ohjelma tarjoaa vaihtoehdoiksi hedelmiä, pullotettua vettä, uunissa paistettuja perunalastuja (vs. uppopaistetut), vähärasvaista jäätelöä jne. Tuotteet täyttävät Texas:n ravintosuositukset (ennen uusittuja kansallisiasuosituksia nämä olivat tiukemmat kuin kansalliset suositukset, siksi maininta "Texas"): 200 kcal/annos jne. Ja lopuksi: "vanhemmat voivat rajoittaa lastensa ostoksia ottamalla yhteyttä ruokalan manageriin" esim. havaitessaan ettei lapsi ole ostanut lounaslinjastosta mitään. Vanhemmat voivat maksaa ostokset online, en huomannut kysyä onko oppilailla luottokortti ruokalaan vai miten asia käytännössä etenee.
Ruokalan ulkopuolista valistusta on Go-cart, joka saapuu kerran kuussa joka koululle "tuomaan oppilaille sellaisia ruokamaistiaisia, joita he todennäköisesti eivät saisi kotona". Ohjelma räätälöitiin joka koululle opettajilta, koulun terveydenhoitajilta ja muilta vastaavilta tahoilta saadun tiedon mukaan. Yhdessä koulussa se saattoi olla jogurttitarjoilu, toisessa maistatettiin vihreitä kasviksia. Eräs vanhemmista kertoi tehneensä vapaaehtoistyötä Go-cart:n parissa omassa koulussaan ja hätkähtäneensä kuinka tarjottu jogurtti oli makeutettu aspartaamilla. Tätä perusteltiin "ravitsemussuositusten saavuttamisella". Markkinointipäällikkö muuten ilmoitti, että vapaaehtoistyötä saisi myös tehdä itse keskuskeittiöllä toimiston puolella esim. arkistoinnissa ja tilausten lajittelussa.
Pienemmillä ala-asteilla lapset tekivät aamuisin ruokatilauksen opettajalleen, joka toimitti sen keittiölle. Menuvaihtoehdot esitettiin kuvina lapsiystävällisyyden sekä useiden kielitaidottomien oppilaiden vuoksi. Kuvat ovat nähtävissä täällä. Sivuhuomautuksena, että satuin vilkaisemaan Austinin kaupungin koulupiirin ruokalistaa ja hätkähdyksekseni huomasin siinä olevan Painonvartijoiden pisteytykset.
"Pink Slime" eli "lihaan verrattavien aineiden" käyttö on herättänyt huomiota koko maanlaajuisesti, joten aihe nousi puheeksi myös avointen kysymysten aikana. Vastaus oli "lapsesi saavat samantasoista ruokaa kuin he saisivat ravintoloissa". Vastaus ei herättänyt enempää keskustelua ja ilmiselvästi se oli kiusallinen aihe vastata. Huom. Suomessa tavoite on usein ilmaistu "samaa perusruokaa kuin kotona". Molemmissa määrittelyissä on omat virhelähteensä terveellistä ruokavaliota tavoiteltaessa.
Kysyin itse miten ruokapalvelu huomioi erityisruokavaliot. Nämä huomioidaan "jossain määrin" (esim. jättämällä jostain salaatiannoksesta sopimaton osa pois), mutta vain lääkärintodistuksella. Ruoan hinta on sama. Erityisdiettiin sopivat, esim. sianlihaton tai kasvis, merkitään omalla kuviollaan. Eräs vanhemmista kertoi, että katolisen paaston aikaan lisätään valikoimaan kalatuotteita. Gluteenittomia tuotteita on ilmeisesti vain a'la carte puolella. Toisaalta asenne täälläpäin on erilainen. Eräs äiti takarivista totesi "ettei kehtaisi tehdä lapsensa gluteiniton erityisruokavaliosta ongelmaa toisille". Mutta toisaalta jos kyse on erityisruokavalion tarpeesta, niin ymmärrän ettei äiti ehkä uskalla antaa ravitsemusta kouluruokalan vastuulle kun oikeuskin toteaa ettei koulupiiri ole vastuussa erityisruokavaliota tarvitsevien lasten suojaamisesta. Kysymystäni tuettujen ruokailijoiden erityisruokavaliotarpeen tukemisesta lisäämällä maksetun aterian erityisruokavaliovaihtoehtoja ei ymmärretty ollenkaan... Valtion tukemia ruokailijoita on tässä koulupiirissä 32%, mikä on erittäin vähän maan keskimäärään verrattuna.
Päätän raporttini tähän, luvaten yrittää jatkaa tutkivaa journalismiani amerikkalaisen kouluruokalan puolelle.
Täällä Maarit, Austin
 |
| Aulamainos |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti