12.8.2011 Luomuohjelmaa ei ole mahdollista toteuttaa talouskehyksen puitteissa

Päivitetty 12.8.2011

Helsingin Sanomat uutisoi 1.6.2011 Lapset jäämässä ilman luomuruokaa
Ja muutaman kuukauden kuluttua Turun Sanomissa otsikoitiin 11.8.2011 samasta ilmiöstä muissakin kunnissa: Luomuintoa kouluruuassa hidastaa rahanpuute. 

Ennen kuin tästä ryöppyää yleisöosastojen täydeltä kirjoitusta, että kouluruokaa ei tarvitse kohottaa luomugourmeeksi yhteisillä rahoilla, niin referoin MTT:n raporttia "Julkset ruokapalvelut ja ruokakasvatus: arjen käytäntöjen kautta kestävään ruokahuoltoon" (2010).

• "Kouluruokailu on monipuolistunut ja sen merkitys on laajentunut alkuperäisestä, vähävaraisilla osoitetusta avustustarkoituksestaan" 
• "Sen lisäksi, että ruoka on fysiologinen välttämättömyys, sillä on myös hyvin monia yhteiskunnallisia kytkentöjä"...
• "Julkisten ruokapalvelujen yhteiskunnallinen merkitys on kansalaisten ruokaturvan ja hyvinvoinnin edistämisessä" 
• "Julkisen ruokahuolto vaikuttaa myös volyyminsa kautta, sillä se muodostaa yhden ruoankuluttujaryhmän, jonka kulutuskäyttäytyminen on lakisääteisyytensä takia paljon ennustettavampaa kuin yksittäisten kuluttajien" 
• "Kouluruokailu on paitsi oppimisen edellytys myös osa opetusta"

Niin, että halutaanko Suomen profiloituvan luomumaaksi, jossa järvet ovat juotavia kuten maabrändiryhmä antoi tehtäväksi? Onko suomalaisten vahvuus ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin? 

Mitä ravitsemustieteilijä moisesta vöyhkää? Kyllähän maha täyttyy ilman luomuakin ravitsemussuositusten mukaisesti. Täyttyy täyttyy, mutta jos ruoan arvostus on niin alhaalla ettei sitä haluta syödä edes ilmaiseksi niin siinä ei täyty ravitsemussuositukset eikä terveyden edistämistavoitteet. Syöjät pitää saada pöytään ensin ja kouluruoan arvostuksen on ennustettu nousevan luomulla. Ei se ravitsemustieteilijää haittaa, jos kouluruokaan sijoitettu lisäraha kiertää osana laajempaa yhteiskuntaa rakentavaa kokonaisuutta. Rakentavan vaikutuksen kritiikin pohjaa on myös syytä tiedostaa voidakseen keskustella pöytään tulijoiden kanssa. 

Niin, että säätytalo. Miten on? Tuskin Helsinki on ainoa kunta, jossa luomuohjelmaa ei ole mahdollista toteuttaa annetun talouskehyksen puitteissa. Tuleeko luomua koululaisten lautasille ja pystyykö EcoCentria jatkamaan hyvin alkanutta työtään?

Jotta asiassa olisi pohdittavaakin niin linkitän tähän heinäkun alussa julkaistun lehtijutun: 7 syytä, miksi luomuhössötys tympii.