Ruokatieto kirjoittaa bloggaamisesta asiantuntijana

Facebookissa on tällä hetkellä esillä ravitsemusasiantuntijan rooli sosiaalisessa mediassa kts. esim. Ravitsemusuutiset (ei vaadi omia FB-tunnuksia). Aiheen käsittelyn laukaisijana on Ruokatiedon juttu  "Ravitsemusblogien kirjoittajat: Ravitsemusviestintä tarvitsee onnistuakseen sosiaalista mediaa" (26.3.2012).


Tekstissä mainitun bloggaavan ravitsemusasiantuntijan Sanna Talvian Facebook-sivulle (ei vaadi FB-tunnuksia) kirjoitin:
Itse mietin, että ehkäpä kun ravitsemus on ihmisen perustarpeita, siitä keskusteleminen itseoppineen asiantuntijan muodossa on helpompaa kuin esim. opetuksesta? Päättelen näin seurattuani useita opetusaiheisia blogeja, koska blogini aihe liittyy kouluun. (Hyvä aloitussivu opetusaiheisiin blogeihin on Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II.) Blogilistaa surffatessani läpi löysin puheenvuoron siitä, mikä muu vaikuttaa keskusteluun:

"Tutkijoilla on suuri vastuu. Varsinkin tässä informaatioajassa liikutellaan tietoa usein poliittisin perustein. Silloin valitaan se totuus, joka sopii omiin suunnitelmiin parhaiten, ei valttämättä pätevin ja tutkittu totuus. On erittäin hienoa että kaksi huippututkijaamme ovat ottaneet kantaa asioihin, joista päätetään pitkälti taloudellisin ja yhteiskuntapoliittisin perustein. Kun lapsista ja nuorista on kyse, täytyy valinnoissa huomioda myös se, mitä tiedämme kasvavan parhaasta. Näissä asioissa olisi kasvattajien myös seurattava tieteellisiä tuloksia ja asetuttava lapsen ja nuoren edun valvojaksi. Se on kasvattajien yhteisöllinen vastuu." (Yhteisöllinen pedagogia-blogi 26.3.2012)

Ruokatiedon jutussa kerrotaan miten sosiaalinen media vaikuttaa asenteisiin. Siten aihe päätyy myös tämän blogin käsiteltäväksi. Kouluruoka nimenomaan tarvitsee viestinnässään onnistuakseen sosiaalista mediaa, koska se on osa kouluruokailua, josta päätetään taloudellisin ja yhteiskuntapoliittisin perustein ja siten siihen vaikuttavat hyvin monet asenteista riippuvat tekijät. Teksti mainitsee myös Kouluruokatietopankin* ja on muutenkin hyvin asiapitoista luettavaa. Minua ei haastateltu kirjoitusta varten, mutta eipä minulla olisi ollutkaan mitään lisättävää kollegoiden hyviin kommentteihin. Mutta tarkennan omia kokemuksiani: 

• "Useimmille blogi on myös keino pysyä perillä ajankohtaisista asioista ja seurata keskustelua."
• "Kirjoittaminen kehittää asiantuntijuutta ja tarjoaa älyllistä haastetta, blogistit kuvaavat. "
• Näinhän se minulla alkoi: keräsin itselleni tietoa ja kun sitä kertyi niin ajattelin et ehkä joku muukin on kiinnostunut ja pystyy jalostamaan tietoa yhdistelemällä uutta tietoa tai ideoita.
• " Yhteisöllinen media tarjoaa oivan välineen myös verkostoitumiseen."
• Googlatessa tulee esille bloggaajien kirjoittamia yksittäisiä sivuja aiheesta kouluruoka. Joitan olen ottanut seurantaan ja heille laitan aina myös tästä henk. koht. viestin kommmenttikenttään.  Hyvän tavan eleenä sekä myös luodakseni heidän lukijoidensa kautta kouluruoan puolesta puhujien verkostoa. 
• Mikäli kirjoitan blogissani jonkun henkilön tutkimuksesta tai esim. ohjelmasta niin pistän heille asian tiedoksi ja ilmoitan ottavani mielelläni vastaan korjauksia tekstissä esitettyihin tietoihin. Tästä on syntynyt usein hedelmällistä keskustelua kulissien takana. 
• On kieltämättä helpompaa ottaa yhteyttä toisiin blogikirjoittajiin kun voin viitata omaan blogiini. Otan myös herkästi yhteyttä tutkimuksen tekijään tai uutisen julkaisseeseen tahoon suoraan, mikäli haluan saada lisätietoja. Liekö sitten se, että kirjoitan blogia ja kerron julkaisevani myös heidän vastauksensa mikäli antavat luvan, saanut ko. tahot joskus jättämään vastaamatta tiedusteluihin. Yllätysvastauksiakin olen saanut, valitettavasti joissain on ollut merkintä "ei julkaistavaksi". Nämä vastaukset ovat kuitenkin antaneet taustatietoa ja itselleni lisää näkökulmaa aiheen käsittelyyn. 
• "Kirjoittajat kaipaisivat lisää keskustelua omien kirjoitustensa ympärille, sillä muiden kysymyksistä ja kommenteista on paljon hyötyä. Keskustelusta voi oppia uutta ja lisäksi muut lukijat saavat lisää tietoa aiheesta."
• Ehdottomasti kaipaisin kommentteja kirjoitteluuni. Aluksi suljin blogini kommenttikentät, koska ajattelin niiden täyttyvän kouluruokailun valitusvirsistä. En halunnut levittää sellaisia. Nyt kun kouluruokailussa on useampi taho tekemässä työtä positiivisen imagon puolesta, toivoisin saavani kommentteja erityisesti siitä miten kouluruokailun parissa toimivat ihmiset ja koululaisten vanhemmat kokevat ja näkevät konkreettisesti kouluruokailun ilmapiirin muuttuneen. 
• Toivoisin myös, että saisin enemmän vinkkejä internetissä näkyvistä kouluruoka-aihetta käsittelevistä jutuista. Minulta jää varmasti monta pientä ja ehkä suurempaakin aihetta näkemättä. Vaikka aihe tuntuu sen lukijasta pieneltä, niin toivoisin silti saavani siitä tiedon. Ehkä se onkin jotain suurempaa kokonaisuutta konkretisoiva uutinen. esim. Omnidigin pääkirjoitus, mikä esitteli rahassa millaisen säästön jätteiden vähentäminen tuottaa. 
• Itse olen pyrkinyt julkaisemaan sekä merkittäviä että pienempiä, mutta mielenkiintoisia, kouluruokaan liittyviä uutisia Facebook sivuilla välittömästi uutisen nähdessäni. Pyrin uutista levittäessäni liittämään mukaan kommentin, mikä tuo laajempaa näkökulmaa uutiseen ja osoittaa sille paikan tai vastavoiman kouluruokakentällä. Esim. 26.3.2012 Aamulehti uutisoi "Oppilaat haluavat kalan pois ruokalistalta". Pistin uutisen Koulruuokatietopankin Facebook-sivulle kommentilla "Esimerkki ruokakasvatuksen haasteista". 
• Näistä uutisoinneista tulee mieleen blogi-kirjoituksen aihe suoraan tai sitten aihe löytää muuten yhtymäkohdan tekeillä olevaan kirjoitukseeni.  
• "Patrik Borgin mielestä Suomeen tarvitaan virallinen taho, jolla on toimeksianto tehdä viestintää internetissä ja osallistua keskusteluun. - Tällaisen viestinnän pitäisi olla selkeästi jonkun työ, jotta ihmiset saadaan tietoiseksi siitä valtavasta tietomäärästä ja osaamisesta, mitä ravitsemuksen saralta löytyy, Borg kertoo."
• KYLLÄ! erityisesti Suomen kouluruokailu tarvitsee viralliset englanninkieliset sivut kertomaan Suomessa tehtävästä työstä kouluruokailun hyväksi. Luen juuri amerikkalaista kirjaa (ilm. 2010), jossa mainitaan Ruotsi ilmaisen kouluruokailun mallimaana... 
• Täällä Usassa kun mainitsee bloggaavansa kouluruoasta, saa usein hymähdyksen "ai sinäkin"-tyyliin. Kouluruokablogeja kun löytyy satoja. Hyvä alkupiste on "The Lunch Tray"-blogin lista. 
• "Ravitsemusblogeja lukevat tällä hetkellä lähinnä ne, jotka jo ovat kiinnostuneita aiheesta. Yhtenä haasteena on tavoittaa myös ne henkilöt, joita ravitsemus ei lähtökohtaisesti innosta."
• Kouluruokailun menestyksessä nyt ja tulevaisuudessa on valistuneisuus kouluruokailun pelkkää fyysisen tarpeen tyydyttämistä laajemmasta merkityksestä. Haastetta riittää kun vieläkin näkee yleisöosatojen palstoilla "Ei enää verorahoilla ruokaa koululaisille ... ja valtio/kunnat säästää."  kts. kommentti 2012-03-26 12:45
• "- Blogin kirjoittaminen vaatii aikaa, enkä ehdi tehdä sitä niin paljon kuin haluaisin. Toisaalta uskon, että laatu korvaa määrän, eikä kirjoituksia ole tarkoituskaan syytää liukuhihnalta, Talvia kertoo."
• Yritän pitää laatua yllä vaikka tällä hetkellä on aikaa usean julkaisun viikkotahtiin. Usein käy niin, että jokin ajankohtainen aihe osuu täydellisesti hahmottamaani kirjoitukseen. Kuten juuri tänään "Angry Birdies" jutun kanssa kävi. Olin ajatellut säästää sen julkaisua muutaman päivän päähän ähkyn välttämiseksi. Ja sitten tuli tämä kirjoitus päähäni... Takaan, että jossain välissä tänä keväänä aika rajoittaa kirjoittamistani... 
• "Eritasoisten blogien joukosta löytyy myös monia suositeltavia, erilaista näkökulmaa edustavia blogeja."
• Minullakin on "suosittelen" blogilista etusivulla. Mutta ne sivut ovat valittu blogin "tietopankki"- tyylin takia. Pyrin tekemään säännöllisen väliajoin muita kouluruoka-aiheisia blogeja esitteleviä kirjoituksia. Pitääkin lisätä "suosittelen"-sivulle linkit näihin kirjoituksiin... 
• "Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus erehtyä, myös asiantuntijoilla."
• En tunne itseäni kouluruoka-aiheen asiantuntijaksi. Enemmänkin aiheen tuntijaksi, joka on tiiviin seuraamisen ja raportoimisen kautta tulleen pähkäilyn seurausta. Kouluruokailussa on ravitsemustieteen asiantuntijaosaamisellani loppujen lopuksi hyvin pieni rooli. Kokenutta opettajaa tai keittiöhenkilökuntaan kuuluvaa voisi minusta hyvällä syyllä kutsua kouluruokailun asiantuntijaksi. 
• Enköhän minäkin ole saanut mahdollisuuteni erehtyä. Ja toivottavasti erehdyksistä tulleet opit näkyvät ja tulevat näkymään kirjoituksissa. 
• "- Prosessoidun ruuan alamäki tulee jatkumaan. Näyttää siltä, että mitä vähemmän käsiteltyä viljaa ja lihaa syödään, sitä terveellisempää se on elimistölle, Laatikainen pohtii."
• Hmm, eipä näy enää niin kärkästä keskustelua koulujen kasvisruokapäivien järjestämisestä kuin oli Helsingin kasvisruokapäivän aikoihin. Maailma muuttuu ja onneksi kestävää kehitystä ollaan lähestymässä kouluruokailussa sekä lautaselta että oppilaasta käsin. 
• "Blogien kirjoittajat kuvaavat, että keskustelu netissä on muuttumassa ja näyttää siltä, että monet ääri-ilmiöt ovat järkeistymässä. Ravitsemuksesta keskustellaan tulevaisuudessa enemmän kokonaisruokavalion näkökulmasta."
• Kouluruoassa tämä tarkoittaa siirtymistä keskusteluun kouluruokailusta. Toivottavasti myös siitä, miten kouluruoka on 1/3 koululaisen ravintotarpeesta. Vain ja ainoastaan. Koululounaan ei tule paikata kodin osuutta, vaikka sen tulee paikkaamiseen pystyäkkin. Kotien puolestaan tulisi muistaa, että se on vain 1/3 siinäkin suhteessa ettei se täytä kotien ruokastandardeja. 
• "Asioissa nähdään monia eri värejä, eikä keskustelu ole enää niin mustavalkoista – kuten ei ravitsemus muutenkaan, Talvia kuvailee."

Keskustelemisiin siis!

*) Tekstissä sanotaan "Tiettyyn aihealueeseen keskittyvästä ravitsemusblogista hyvä esimerkki on Yhdysvalloissa asuvan Maarit Laurikaisen Kouluruokatietopankki." Asiassa häiritsee minua erityisesti yksi kohta: Miksi usein korostetaan, että asun Yhdysvalloissa? Kirjoitan enimmäkseen suomeksi ja suomen kouluruoka-aiheesta. Ei ulkomailta Suomeen bloggaaminen ole minusta mikään korostamisen arvoinen meriitti... Asuuhan Varpu Tavi ymmärtääkseni Saksassa, vaikka kirjoittaakin suomeksi ja Suomalaiseen iltapäivälehteen. Nimi on muuten Laurinen, tuota Laurikaista jostain syystä tarjotaan usein tilalle. Olisi tietysti ollut myös kiva jos blogini olisi linkitetty kirjoitukseen muiden tekstissä mainittujen blogien rinnalle. Mutta nämä kaksi viimeistä asiaa eivät minua häiritse vaan ihmetyttävät miksi näin.