Tuore lähiruokaselvitys vs. 350 milj. euron julkisen ruokapalvelun potti

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 6.3.2012 lähiruokaselvityksen, josta löytyy muutosmenetelmiä kouluruoankin osalta. 

Selvityksestä löytyy tieto (s.32), että julkinen sektori käyttää vuodessa 350 miljoonaa euroa ruokapalvelujen ostoon. Ja tuontiruoan osuuden arvioidaan olevan joissakin kunnissa jopa suurempi kuin se on vähittäiskaupassa. 

Pullonkaulaksi julkisen ruokapalvelun lähiruoan käytölle ei selvityksessä nouse raha vaan 

"Hankintalaki, sen tulkinta tai hankintaosaaminen puute eivät saa olla esteenä lähiruoan hankkimiselle paikallisesti toimiville julkisille laitoksille"

Toki rahoituksella on oma osuutensa ja verovarojen käytöstä syntyvää arvokeskustelua pidetään selvityksessäkin tärkeänä. Selvitys listaa arvokeskustelun näkyviksi teemoiksi (s.32)(perunat ovat päässeet korkealle näkyvään asemaan ;))

Haluanko, että lapseni saa koulussa vastuullisesti tuotettua lihaa ja tuoreita perunoita?

Mikä merkitys on vanhustenhoidossa ruoalla ja sen alkuperällä?

Mitä merkitys on kunnan talouteen sillä jos suosimme paikallisia tuotteita?

Mikä on se arvoperusta jolla yhteisiä hankintoja tehdään, vain rahako ratkaisee?

Selvitys pyrkii myös päättämään toimimista haittaavan taistelun käsitteen lähiruoka määritelmästä (s. 25)

LYHYT MÄÄRITELMÄ

Lähiruoka on paikallisruokaa

PITKÄ MÄÄRITELMÄ
Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. 

Lainsäädöllinen määritelmä: 

Osana kansallista (EU-komission ja muiden jäsenmaiden hyväksymää) lainsäädäntöä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähänen toiminta (vähäinen, paikallinen ja rajoitettu toiminta) sai lainsäädännöllisiä helpotuksia. Lainsäädännössä paikalliseksi toiminnaksi katsotaan toimitukset maakunnan tai sitä vastaavan alueen sisällä.

• Lähiruokaselvitys - ehdotus lähiruokaohjelman pohjaksi 2012-2015 (selvitys ladattavissa MMM:n sivuilta): Työryhmän vetäjänä elintarvikealan asiantuntija MMM Seija Kurunmäki / Kuule Oy, hankepäällikkö KTM Irma Ikäheimo / EkoCentria, ruokakulttuuriasiamies KtaO Anni-Mari Syväniemi MTK:sta, Kasvua Hämeessä -teemaohjelman ohjelmapäällikkö MMM Päivi Rönni MTK:sta
• Esipuhe lupasi liiteaineiston EkoCentrian sivuilla
• MMM:n tiedote 6.3.2012: Selvitys antaa eväitä hallituksen lähiruokaohjelmaan 
• Puolivirallista ruokaa - blogi 6.3.2012: Lähiruokaselvitys uunista ulos
• Savon Sanomat 6.3.2012: Selvitys: Lähiruuan ostaminen on hankalaa. "Haukipullista on tullut koulussa hitti". 

EkoCentrian sivuilta löytyy lähiruoan ravitsemuksellista merkitystä nostava Lautaslaatuselvitys (23.2.2012): Itä-Suomen juureksia, kaukomaiden kalaa ja muun maan mansikkaa. 

"Tarjotaanko kalaisten järvien rannalla kasvavien lasten ja nuorten lautaselle kalapuikkoja vai muikkuja? Selvityksessä analysoitiin kalaruokalajien D-vitamiini- ja rasvahapposisältöjä. Kalat ovat näiden ravintoaineiden parhaita, luonnollisia lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa. Selvityksen tulokset herättivät tutkijoissa kysymyksen, miksi ihmeessä emme hyödynnä ravintosisällöltään loistavaa muikkua vaan tyydymme paneroituihin ulkomaisiin kalavalmisteisiin. Olisi kiinnostava selvittää, miten laajasti kotimaista kalaa on Itä-Suomen koulujen ruokalistalla. 

Suomalaiseen perusruokavalioon kuuluvaa perunaa syrjitään! Sen sijaan pasta, riisi ja bataatti löytyvät erityisesti nuorten lautasilta. Lautaslaatuselvityksen analyysien perusteella sesonkiaikainen peruna olisi mitä parhain kotimainen C-vitamiinin lähde. Perunan lisäksi moneen makuun sopivaa porkkanaa kannattaa syödä runsaan beetakaroteenipitoisuuden vuoksi. Yleisen käsityksen mukaan raakoja kasviksia pidetään kypsennettyjä terveellisempipnä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että beetakaroteeni on paremmin elimistön käytettävissä kypsistä kuin raaoista porkkanoista." (lähde lehdistötiedote 23.2.2012)