Suomalaiset eivät tammikuussa 2012 julkaistussa EU-raportissa nousseet kärkisijoille kasvisten kulutuksessa. Tässä kisassa kannattaa kilpailla, joten listaan mitä kouluruoka voi sijoituksen paranemiseksi tehdä:
26.1.12
Usan uudet kouluruokamääräykset
Otsikkoa ja sisältöä täsmennetty 29.1.2012. Päivitän listaa sitä mukaan kun ruudulle osuu.
Usassa julkistettiin ke 25.1.2012 uudet kouluruokamääräykset. Ne eivät ole suosituksia vaan säädöksiä ja niiden noudattamatta jättäminen vie valtion kouluruokailutuen. Porsaanreikänä on ettei koulun tarvitse tarjota kouluruokailutukea eikä siis noudattaa uusia säännöksiä. Esim. yksityiskoulut eivät saa kouluruokatukea ja siten säädökset eivät koske niitä.
Korostan, että Suomen uutisointi (THL, Ruokatieto) antaa virheellisen kuvan Yhdysvaltalaisen järjestetyn kouluruokailun olevan tarkoitettu vain vähävaraisten perheiden lapsille. Kyllä tavoite on, että uudistettua kouluruokatarjontaa myös ostettaisiin, koska kotoa tuotujen eväiden on todettu sisältävän usein epäterveellisiä vaihtoehtoja ja hyvin vähän tuoreita kasviksia. Myös mikrobiologinen säilyvyys on eväissä riskitekijä. (aikaisempia kirjoituksiani lue täällä ja täällä)
Säädösteksti löytyy tästä. Konkreettisemman kuvan muutoksesta saa taulukosta sekä vertailemalla ennen ja jälkeen ruokalistoja (kuva alla)
Usassa julkistettiin ke 25.1.2012 uudet kouluruokamääräykset. Ne eivät ole suosituksia vaan säädöksiä ja niiden noudattamatta jättäminen vie valtion kouluruokailutuen. Porsaanreikänä on ettei koulun tarvitse tarjota kouluruokailutukea eikä siis noudattaa uusia säännöksiä. Esim. yksityiskoulut eivät saa kouluruokatukea ja siten säädökset eivät koske niitä.
Korostan, että Suomen uutisointi (THL, Ruokatieto) antaa virheellisen kuvan Yhdysvaltalaisen järjestetyn kouluruokailun olevan tarkoitettu vain vähävaraisten perheiden lapsille. Kyllä tavoite on, että uudistettua kouluruokatarjontaa myös ostettaisiin, koska kotoa tuotujen eväiden on todettu sisältävän usein epäterveellisiä vaihtoehtoja ja hyvin vähän tuoreita kasviksia. Myös mikrobiologinen säilyvyys on eväissä riskitekijä. (aikaisempia kirjoituksiani lue täällä ja täällä)
Säädösteksti löytyy tästä. Konkreettisemman kuvan muutoksesta saa taulukosta sekä vertailemalla ennen ja jälkeen ruokalistoja (kuva alla)
 |
| Lähde USDA.gov |
Lyhyesti:
-Tämä on ainoa uudistus Usa:n kouluruokailussa 15 vuoteen
-Ruokalistan arviointi perustuu ruokaperusteisesti vs. ravintoarvoihin.
-Rajoittavina tekijöinä on edelleen kuitenkin ravintotekijöitä kuten kalorit (min/max), suola, trans-rasvat, tyydyttynyt rasva
-Suositus tulee lisäämään kouluissa tuoreiden hedelmien ja vihannesten tarjontaa sekä valikoimaa ja kokojyvätuotteiden käyttöä
-Tarjottavan maidon tulee olla 1% tai alle
-Vain rasvaton maito voi olla maustettua
Mitä eroa Suomen Kouluruokasuosituksiin (2008)?
Kysyin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan sihteeriltä Raija Karalta ollaanko suomalaisia kouluruokasuosituksia uusimassa samalla kun uudet ravitsemussuositukset julkaistaan 2013. Aikataulua kouluruokasuositusten uusimiselle ei ole asetettu, mutta päivittämisen tarvetta seurataan koko kansaa koskevien suositusten valmistelun ohessa.
Suurin ero nykyisten suomalaisten kouluruokasuositusten ja Usan uusien suositusten välillä on, että Usassa suositusten toteutumista tarkastellaan ilmeisen aktiivisesti, koska valtion tuki riippuu miten hyvin suositukset toteutuvat kouluruokalassa. Eroa on myös tavassa ilmaista suositeltava määrä esim. kasvisten väreillä tai tärkkelyspitoisuudella. Ravitsemuksellisesti erot suosituksissa ovat muuten pieniä, mutta mikäli laskuni ovat oikein niin maksimi suolan määrä on tuplaten Usassa verrattuna Suomeen.
Kysyin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan sihteeriltä Raija Karalta ollaanko suomalaisia kouluruokasuosituksia uusimassa samalla kun uudet ravitsemussuositukset julkaistaan 2013. Aikataulua kouluruokasuositusten uusimiselle ei ole asetettu, mutta päivittämisen tarvetta seurataan koko kansaa koskevien suositusten valmistelun ohessa.
Suurin ero nykyisten suomalaisten kouluruokasuositusten ja Usan uusien suositusten välillä on, että Usassa suositusten toteutumista tarkastellaan ilmeisen aktiivisesti, koska valtion tuki riippuu miten hyvin suositukset toteutuvat kouluruokalassa. Eroa on myös tavassa ilmaista suositeltava määrä esim. kasvisten väreillä tai tärkkelyspitoisuudella. Ravitsemuksellisesti erot suosituksissa ovat muuten pieniä, mutta mikäli laskuni ovat oikein niin maksimi suolan määrä on tuplaten Usassa verrattuna Suomeen.
- Kalorit esiopetus - 6lk 550-650 Kcal = Suomi, Yläkoulu 600-700 kcal vs. Suomi 740 kcal, toinen aste 750-850 kcal vs. Suomi 860 kcal
- tyydyttynyt rasva alle 10% kokonaisenergiasta
- sama kuin Suomessa. Suomalainen ruokavalio ei sisällä niin paljoa transrasvaa, että sitä tarvitsisi erikseen rajoittaa kouluruokasuosituksissa. Usassa uusi suositus asettaa 0g / annos (tuotetietoihin perustuen).
- Suola: Usassa natriumin maksimi raja menee iän mukaan 1230-1420 mg (3.1 -3.6 g suolaa, kts laskuperusteet Evira )
- Suomessa yhtenäinen maksimisaanti kaikille ikäluokille 2.1g / 1000 kcal (ts. max 1.2-1.8 g suolaa).
- Usassa lain voimaan tullessa puolet viljatuotteista tulee olla täysjyvää ja kahden vuoden sisällä kaikki.
- Suomessa täysjyvätuotteet ovat kuuluneet suosituksiin muodossa "tulee olla mahdollisimman runsaasti kuitua (ja vähän suolaa) sisältäviä".
- Kasviksista Usassa on viikoittainen tarjoiluvaatimus erikseen tummanvihreille, punaisille/oransseille, palkokasveille, tärkkelyspitoisille ja muille kasviksille (2010 Ravintosuositusten mukaisesti).
- Suomessa on ohjeistettu määrällisesti "Täysipainoinen kouluateria sisältää päivittäin lämpimän ruoan, kasvislisäkkeen, ruokajuoman (maito/piimä), leivän ja levitteen. Puuro- ja keittoateriaa täydennetään leikkeleellä sekä marjoilla, hedelmillä tai kasvislisäkkeellä." / "Malliateria koostetaan siten, että lautasesta puolet täytetään kasviksilla"
- Ja laadullinen ohjeistus: "Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tarjotaan vaihtelevasti ja monipuolisesti. Hedelmät tarjoillaan sellaisenaan tai lohkoina. Juurekset tai vihannekset tarjotaan sellaisenaan tai pilkottuina, raakoina raasteina, salaatteina ja/tai kypsennettyinä tai ruokien osana, leivän päällä tai sämpylän välissä. Vuodenajan sesongit tulee hyödyntää ja käyttää kotimaisia vaihtoehtoja mahdollisuuksien mukaan. Etikkaan säilötyt kasvikset, kuten etikkapunajuuret tai maustekurkut eivät korvaa tuoreita kasviksia. Eriväriset kasvikset, hedelmät ja marjat lisäävät ruoan houkuttelevuutta."
Usassa uudet Kouluruokasuositukset ovat saaneet paljon uutisointia
- Usan maatalousminiseriön blogi elokuussa 2013: Schools Around the Country Successfully Implementing New Meal Standards.
- Usan maatalousministeriön virallinen tiedote (25.1.2012): First Lady to Announce New Nutrition Standards for Meals Served in America's Schools
- Ruoka-aktivisti Marion Nestlen hyvä yhteenveto asiasta (26.1.2012): Cheers for USDA'a new nutrition standards (sisältää paljon linkkjeä aiheeseen)
"Good work. Now let’s get busy on the next challenges:
- Set nutrition standards for competitive foods in schools—those sold outside of the lunch program as snacks and meal replacements.
- Teach kids where food comes from
- Teach kids to cook"
- Education Week 25.1.2012: New USDA School Meal Rules Cut Calories, Salt; Not Potatoes
"Some school districts, which have been adjusting their lunches to boost the amount of whole-grain items served, adding more fruits and vegetables, and serving low-fat and fat-free milk, have said the new meals will be too expensive to prepare, and despite a required boost in school-meal prices charged to students and more money from the USDA per meal, they will struggle to pay for all the the new requirements... Others have found that students aren't fans of healthier meals."
Näin yhdessä yleisökommentissa (Micheal Pollan FB) kerrottavan miten epäterveellisistä kouluruokavaihtoehdoista on kasvanut kouluissa valtavat pimeät markkinat.
- Obama Foodorama (Valkoisen talon virallinen blogi) 25.1.2012: First Lady Michelle Obama Calls on America To Embrace Healthier School Lunch Standards
"When we send our kids to school, we have a right to expect that they won’t be eating the kind of fatty, salty, sugary foods that we're trying to keep from them when they're at home," Mrs. Obama said. "We have a right to expect that the food they get at school is the same kind of food that we want to serve at our own kitchen tables."
- USA Today 25.1.2012: Goverment requires more fruits, veggies for school lunches
"Schools must meet the standards to get federal reimbursements for meals"
- Time 25.1.2012: School Lunches Are About to Get Healthier
"School districts also objected to some of the requirements, saying they go too far and would cost too much."
Varmaan erottuvin oli lakialoitteen valmistelun aikaisen kommentin "viranomaisten ei pitäisi sanella lapsillemme mitä heidän tulee syödä" toistaminen (Time magazine 25.1.2012). Valmistelun ajoilta Suomeenkin uutisoitiin pitsan laskeminen kasvisannoksena sekä perunan käytön rajoittamisesta käyty keskustelu. Maustetusta maidosta ei haluta luopua, koska se vähentäisi maidon käyttöä oppilaiden siirtyessä vapaastiostettavien virvoitusjuomien ja hedelmämehujen juojiksi.
- The New York Times 31.1.2012: Finally, Good News About School Lunches
"The school lunch program is at the forefront of the uphill battle to feed kids well in this country, and — one way or the other — it will set an example for them five days a week, probably until that example spreads to society at large."
Blogi-keskustelua
- The Lunch Tray-blogi 14.1.2012: This is Really BIG Deal, People: More on the New School Food Regulations
"The second (i.e. now former) method, called “Nutrient Standard Menu Planning” allows a school district pay less attention to the foods served, so long as the requisite number of nutrients are offered over the course of an entire week. ... One consequence of using the Nutrient Standard method is the increased reliance by school districts on manufactured products and meals. Manufacturers can fortify and tweak their products so that they are compliant with the nutrient standard and can also offer what’s called a “CN Label” that indemnifies the school district should it later be found noncompliant with federal nutrition regulations. The Nutrient Standard can also lead to some bizarre results: my own school district served graham crackers — essentially cookies — to kids at breakfast because they contain iron (due to fortification) and that helped the district meet the nutrient standard for iron. Crazy."
- Fed Up With Lunch 26.1.2012: News: New School Lunch Regulations (Paljon linkkejä uutisointiin)
"Sodium to decrease over a ten year period — Thumbs up: I wish this could happen a little faster than ten years… Let’s put this in perspective. My son Charlie is 3 years old and in ten years he’ll be in the 8th grade. Um, that’s a long time."
- FoodServiceDirector 26.1.2012: The New meal pattern regulations: What they mean to you (Yksityiskohtaista selvitystä uusista säännöistä)
"Water must be available in the service area, but water may not be offered in place of fluid milk for a reimbursable meal." ... " Students are, however, allowed to take ½ cup of a fruit or vegetable, rather than the full component, to make a reimbursable meal under offer versus serve. Students are still allowed to decline up to two food components at lunch. "
- FoodServiceDirector 1.2.2012: Schools react to new meal regulations in Healthy, Hunger-free Kids Act (Kokoelma linkkejä uutisointiin aiheesta)
- International Food Information Council Foundation (30.1.2012): Next Steps in the Evolution of School Meals: Dedication, Innovation, and Collaborarion.
"While these are the first new school meal patterns in more than a decade, they are not news to school nutrition professionals. Improving school meals has been an ongoing process in districts large and small long before TV chefs made it a headline issue. The district where First Lady Michelle Obama and Secretary of Agriculture Tom Vilsack made the announcement last Wednesday is, in fact, an outstanding example of excellence in school nutrition."
- Instute of Food Technologist / Food Technology magazine March 2012 : Making school foods healthier
"The Cornell center’s Smarter Lunchrooms project conducts research to determine how cost-effective, easy-to-implement changes in school lunchrooms can encourage kids to make healthier food choices. The Smarter Lunchrooms tagline is “food’s not nutrition until it’s eaten.”
In their piece, Just and Wansink cite Cornell research showing that when kids are asked to choose either carrots or celery, 89% will choose and eat carrots. However, if they are given carrots without a choice, only 69% will eat them. “Instead of taking away choice, a better solution is to guide a child’s choice,” they write."
Uutisointia aiheesta Suomessa
- Ruokatieto 10.2.2012: Yhdysvallat antoi tarkat kouluruokasuositukset
"Lokerointi johtaa myös epäloogisuuksiin. Yhdysvaltojen uutta suositusta on arvosteltu joistakin linjauksista, kuten siitä, että pizzan sisältämä tomaattikastike lasketaan yhdeksi kasvisannokseksi. Aiemmassa ehdotuksessa myös hiilihydraattirikkaiden lisäkkeiden, kuten perunan tarjoamista olisi rajoitettu kahteen kertaan viikossa. Ruoka-alan lobbauksen seurauksena rajoitus poistettiin."
- THL uutiset 7.2.2012: Yhdysvaltain kouluruokasuositukset vastaavat suomalaisia suosituksia
"Yhdysvalloissa kouluja ja päiväkoteja kehotetaan tarjoamaan sekä hedelmiä että kasviksia vaihtelevasti jokaisella aterialla erillisenä aterian osana. Hedelmiä on suosituksen mukaan tarjottava aamiaisella vähintään 240 g ja lounaalla ikäryhmästä riippuen 120–240 g päivässä. Kasviksia on tarjottava lounaalla yhteensä vähintään 140–180 g päivässä ikäryhmästä riippuen, määrä jakautuu kasvisten laadun mukaan kuuteen alaluokkaan, joista jokaisesta on tarjottava jotain kasvista joka viikko. "
- Nelosen uutiset / Savon Sanomat 28.1.2012: Amerikkalaisten kouluruoasta tulossa terveellisempää
"Los Angeles Times -lehden mukaan kalifornialaisoppilaat kantoivat uudet ruuat roskiin ja aloittivat mustan pörssin roskaruokakaupan. Erityisen paljon kouluun salakuljetettiin kiellettyjä virvoitusjuomia ja sipsejä."
- Verkkouutiset 28.1.2012: Amerikkalaislasten kouluruoka kohenee - pizza lasketaan yhä kasvisruoaksi
"Suklaamaito on yhä sallittua, mutta se on valmistettava joko rasvattomasta tai vähärasvaisesta maidosta." (Väärä tieto. Vain rasvaton maito saa olla maustettua)
24.1.12
19.1.12
Karmea löytö somessa kouluruokailusta!
Lisään itseni mukaan mustalle listalleni käyttämästäni otsikosta.
Tein todellakin karmean löydön Facebookista koskien kouluruokaa. Löytämäni sivuston nimi on
Kouluruoka on lehmän ulostetta
Nimi ei hirveesti hetkauta. Ompa tuollaista kieltä kai tullut itsekin käytettyä aikoinaan. ;) Tai no, uloste ei kyllä oikein kuulosta puhekieleltä, mutta "aitoa" sanaa ei kai Facebook:n moderattori ole hyväksynyt. Kuvat olivat dramaattisia, mutta kirjoitan niistä alempana lisää. Harmittelen muutamaa asiaa ensin.
Se, mikä oli karmeaa oli sivuilla oleva kielenkäyttö... Eikä aihe aina ollut kouluruoka. En lukenut paljoakaan, mutta sävy meni ruokatermeillä ilmaistuna nk. "karvaisemmaksi" loppua kohden. Empä osaa lähteä filosofioimaan mikä saa nuoren kommentoimaan julkisesti omalla nimellään noin, ala-arvoisimmat kommentit olivat nimettömiä. Onneksi kohteena oli persoonaton kouluruoka eikä luokkakaveri... Tai ei ainakaan minun silmiini osunut. Mutta enpä silti laittanut kouluruokatietopankkia tykkääjäksi saadakseni moderaattorin oikeudet kuten viimeisimmässä päivityksessä luvattiin. Keski-ikäistyvä äiti-ihminen ei oikein jaksaisi moista tulvaa omalla sivullaan. Ehkä liityn tykkääjäksi myöhemmin.
Sillä se, mikä hätkäytti eniten oli tykkääjien määrä 4713! (19.1.2012). Muistan nähneeni sivun joskus syksymmällä (perustettu syyskuussa 2011), mutta silloin tekstiä ja tykkääjiä oli muutama joten jätin asian marginaaliin. Kuviakaan ei ollut silloin näin montaa. Palasin sivuille kun löysin muistiinpanoistani merkinnän kuvasta.
Ko. sivu on käynyt kommentoimassa Turun Facebook-sivustolle heti ilmestyttyään syyskuussa. Ilmesesti sivuston itsestään antama kuvaus "Tämä sivusto on protesti huonolaatuista kouluruokaa vastaan pääasiallisesti Turun alueella. Näytetään niille Turun päättäjille, mitä huvijahtien hankkimisen sijaan olisi voinut tehdä." ei sitten saanut päättäjiä ottamaan nuorten asiaa kuullakseen.
Harmi, 4713 tykkääjää on aika suuri yleisö. Ja tällä yleisöllä on äänestysikäisiä vanhempia liki kymmenen tuhatta. Kommentoijat näyttivät olevan monesta kunnasta, mutta silti kuntavaaleissa syksyllä 2012 varteenotettava äänestäjämäärä?
Niistä kuvista. Niitä on yhdeksän otettuna syys-lokakuussa 2011. Ovat varmasti hyvin edustavia kuvia kouluruoasta.
Mielenkiintoisempaa kuin liittyä kuvien kauhisteluun tai kauhistella nuorten kieltä, on pohtia miksi nuoret kommentoivat ruokaa niin kuin kommentoivat.
Minäpä aloitan ja todellakin toivon, että joku muukin innostuu jakamaan ajatuksiaan.
"Kinder"-perunoita on kolmessa kuvassa (3,5,6). Niin? Ilmeisesti koululainen ei ole vielä kuorinut viikoittain kaupasta ostettuja perunoita kotonaan. Vakuutan kokemuksella, että Suomessa, Ranskassa ja täällä Texas:ssa kaupasta ostetuista perunoista on vähintään joka toisessa pussissa "kinder-perunoita". Joskus ne päätyvät kotikeittiössäkin lautaselle asti kun ovat olleet pinnaltaan hyvän näköisiä kattilaan pistettäessä. Luonto ei ole virheetön niin kuin Angry Birds-pelin ensimmäinen taso (korkeammista tasoista minulla ei ole kokemusta).
Lihapulla-ateriaa kehutaan ja toivotaan lisää listalle (kuva 1). Onneksi jotain on nuorten ruokamaussa säilyvää läpi vuosikymmenien. Ei näytä einesruoan vastaisuus vielä iskeneen läpi tässä lajissa. Kuvasta en osaa sanoa painitaanko perunamuussissa aluperäisessä vai teollisessa kisassa. Samassa kuvassa näkyy muuten tyhjäksi juotu maitolasi!
Toinen kehu ruoan maulle tulee yllättäen kaikkien epäesteettisimmästä kuvatusta ruokalajista, kanakeitosta (kuva 8). En siis moiti sivuston perustajaa epäluuloisuudesta ruoan ulkonäköä kohtaan vaan kehun maistamisesta ja positiivisenkin kokemuksen raportoinnista. Se tuo sitä uskottavuutta, minkä vuoksi minäkin vietän aikaa näiden kuvien äärellä.
Kuva 8: "Eli koulun silakkapihvistä kuva. Olen suuri kalan ystävä, ja tämä muistutti maultaan enemmän kanaa kuin kalaa. Koostumusta en voi alkaa julkisella sivulla kuvailemaan." Harmi ettet kuvaillut. Silakkapihvin valmistaja tai ostaja eli koulunkeittiö olisi voinut olla kiinnostunut asiallisesta asiakaspalautteesta ja sinä olisit saanut sellaisia kalapihvejä mitä kokenutkin kalansyöjä arvostaa.
Kuva 2: makkarakastiketta ja nuudeleita. Sanoisinko, että aika erikoinen cross-culture-kitchen annos. Onko tämä varmasti ollut ruokalistalla ja malliannoksen mukainen annos? Ettei vain kuvaaja itse ole sekoittanut tarjollaolevista esim. kasviswok:n nuudeleita ja perusmakkarakastiketta, jonka kanssa olisi ollut tarjolla myös perunaa.
Kuva 4: vellipäivä. Kuvaaja ei ole laittanut kommentteja mausta eikä koostumuksesta. Harmi tämäkin. Useissa lehtijutuissa koululaiset ovat selkeästi kahtiajakautuneita puurojen ja vellien suhteen, tykätään tai inhotaan. Olisi tuonut perspektiiviä tähän kuvasarjaan kun tietäisi kumpaan leiriin kuvaaja kuuluu. Veikkaan puuromielipiteen olevan erityisesti sellainen ruokamielipide, joka tulee varhaislapsuuden kotikokemusten kautta.
Kaiken kaikkiaan useissa kuvissa lautaselle oli otettu useita ruokalajeja. Joissakin toki aika niukasti verrattuna siihen, mitä ruoanlaittaja ja tuottaja ja ehkä siellä kotonakin oli ajateltu nuoren syövän koulupäivän aikana. Muutamissa kuvissa ruoka oli syöty ja kuva oli vain perunayllätyksestä. Kuvaaja ei siis ole ihan keskiverto kouluterveyskyselyn koululainen, jolle ruoka ei maistu.
Miten siis näin fiksu nuori on pistänyt sivustolleen näin poistyöntävän nimen? Nimi on ehkä ollut osatekijä näin suuren tykkääjämäärän saamiseen, mutta samalla nimi sekä sivuston tarkoituksen kuvaus vievät asialta uskottavuutta. Kyllä kinder-perunoista saa ja itseasiassa kuuluukin valittaa! Fb-postausta hyödyllisempää olisi näyttää peruna heti keittiöhenkilökunnalle. He toivottavasti osaavat ottaa asian seurattavaksi ja vaihtaa perunoiden tuottajaa mikäli havaintoja tulee paljon. Keittiöhenkilökunnalle näyttämisen lisäksi voi perunasta pistää kuvan sivustolle. Mutta yksittäisellä perunalla lukemattomien luettavaksi kelpaamattomien ja lukematta jäävien kommenttien kanssa muutosta ei tule tapahtumaan tätä kautta. Vaikka voisi.
Lukekaapa vaikka usalaisesta Fed Up With Lunch-sivustosta, jossa täysin yksityisesti toimiva henkilö kuvasi koulunsa ruoat päivittäin ja sai siten asialle valtakunnallista sekä nyt maailmanlaajuista huomiota.
Jamie Oliver:n ruokavallankumous onkin sitten jo eri mittakaavan juttu, mutta samaa tekniikkaa sekin hyödyntää. Muutettava asia esitetään kuvina ja kun sekään ei riittänyt niin Los Angeles:ssa kuvatun kauden viimeisessä jaksossa paikalliset ravintolakokit saivat eteensä annokset kouluruokaa ja kuvailivat katsojille makua. Aika vakuuttavaa sekin.
Chefs to schools on Usan maatalousministeriön alainen virallinen ohjelma, joka tuo paikallisia ravintoloitsijoita koulun keittiöihin kehittämään parempia kouluaterioita. Suomessa koulukeittiöissä on jo kokkeja. Mutta niitä reseptejä ei ole koskaan liikaa ja resursseissakin on parannettavaa. Seuratkaapa siis Parempaa Kouluruokaa-kokki kisaa sekä kuntavaaliehdokkaiden osoittamaa arvostusta kouluruokailulle. Viime vaalien alla kuntavaaliehdokkailla oli mahdollisuus käydä allekirjoittamassa lupaus pitää huolta kouluruokailusta. Nyt olisi hyvä aika käydä katsomassa ketä listalla on ja miten ovat lupaukset toteutuneet.
En nyt keksi tätä kirjoitusta enempää itse miten tämän nuorten energian ja kiinnostuksen vaihtaa mielipiteitä saisi valjastettua toimimaan kouluruokailun puolesta. Toivottavasti kommenttikenttään ilmestyy ehdotuksia tai sitten idea näkyy suoraan toimintana.
p.s. lukekaa pro peruskoulu blogin kirjoitus aiheesta keskusteluineen
Tallennan tähän yhden oman kommenttini sivulta: Samaa mieltä, että sivun nimi hämää meitä aikuisia. Tuijotan edelleen tuota 4717 (kasvanut!) tykkääjää... Se on paljon, esim. "Lasten ääni lautaselle" lapsiasiavaltuutetun sivuilla on 253 tykkääjää, vaikka esittelynä on "Mehän sitä syödään!" Kampanja oppilaiden mielipiteiden huomioimisesta kouluruokailussa", YLE uutisilla näytti olevan 9250 tykkääjää, Helsingin Sanomilla 21611. Tuo määrä koululaisia saisi varmasti jotain hyvääkin aikaiseksi. Ko. sivun nimeä voi muuttaa...
Kouluruokatietopankilla on FB-sivut (näkyvät ilman omaa tiliäkin), mutta ne raportoivat kouluruokaa koskevia uutisia eivätkä kuvia kouluruoasta. Ehkä siksi tykkääjiä on vain 56. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen lukemaan, joten jätän ajatuksen "Kouluruokailu kuvina" Fb-sivusta muiden käyttöön.
p.s. verratkaa sivun saamaa huomiota siihen, mitä saivat kolme Tammisaarelaista koululaista omalle kouluruokablogilleen, Ruotsia myöden. SkolmaSverige.se: "Har Svenksfinland världens bästä skolmat?" & Västrä Nyland 30.11.2011: "De bloggar om sin skolmat".
Tein todellakin karmean löydön Facebookista koskien kouluruokaa. Löytämäni sivuston nimi on
Kouluruoka on lehmän ulostetta
Nimi ei hirveesti hetkauta. Ompa tuollaista kieltä kai tullut itsekin käytettyä aikoinaan. ;) Tai no, uloste ei kyllä oikein kuulosta puhekieleltä, mutta "aitoa" sanaa ei kai Facebook:n moderattori ole hyväksynyt. Kuvat olivat dramaattisia, mutta kirjoitan niistä alempana lisää. Harmittelen muutamaa asiaa ensin.
Se, mikä oli karmeaa oli sivuilla oleva kielenkäyttö... Eikä aihe aina ollut kouluruoka. En lukenut paljoakaan, mutta sävy meni ruokatermeillä ilmaistuna nk. "karvaisemmaksi" loppua kohden. Empä osaa lähteä filosofioimaan mikä saa nuoren kommentoimaan julkisesti omalla nimellään noin, ala-arvoisimmat kommentit olivat nimettömiä. Onneksi kohteena oli persoonaton kouluruoka eikä luokkakaveri... Tai ei ainakaan minun silmiini osunut. Mutta enpä silti laittanut kouluruokatietopankkia tykkääjäksi saadakseni moderaattorin oikeudet kuten viimeisimmässä päivityksessä luvattiin. Keski-ikäistyvä äiti-ihminen ei oikein jaksaisi moista tulvaa omalla sivullaan. Ehkä liityn tykkääjäksi myöhemmin.
Sillä se, mikä hätkäytti eniten oli tykkääjien määrä 4713! (19.1.2012). Muistan nähneeni sivun joskus syksymmällä (perustettu syyskuussa 2011), mutta silloin tekstiä ja tykkääjiä oli muutama joten jätin asian marginaaliin. Kuviakaan ei ollut silloin näin montaa. Palasin sivuille kun löysin muistiinpanoistani merkinnän kuvasta.
Ko. sivu on käynyt kommentoimassa Turun Facebook-sivustolle heti ilmestyttyään syyskuussa. Ilmesesti sivuston itsestään antama kuvaus "Tämä sivusto on protesti huonolaatuista kouluruokaa vastaan pääasiallisesti Turun alueella. Näytetään niille Turun päättäjille, mitä huvijahtien hankkimisen sijaan olisi voinut tehdä." ei sitten saanut päättäjiä ottamaan nuorten asiaa kuullakseen.
Harmi, 4713 tykkääjää on aika suuri yleisö. Ja tällä yleisöllä on äänestysikäisiä vanhempia liki kymmenen tuhatta. Kommentoijat näyttivät olevan monesta kunnasta, mutta silti kuntavaaleissa syksyllä 2012 varteenotettava äänestäjämäärä?
Niistä kuvista. Niitä on yhdeksän otettuna syys-lokakuussa 2011. Ovat varmasti hyvin edustavia kuvia kouluruoasta.
Mielenkiintoisempaa kuin liittyä kuvien kauhisteluun tai kauhistella nuorten kieltä, on pohtia miksi nuoret kommentoivat ruokaa niin kuin kommentoivat.
Minäpä aloitan ja todellakin toivon, että joku muukin innostuu jakamaan ajatuksiaan.
"Kinder"-perunoita on kolmessa kuvassa (3,5,6). Niin? Ilmeisesti koululainen ei ole vielä kuorinut viikoittain kaupasta ostettuja perunoita kotonaan. Vakuutan kokemuksella, että Suomessa, Ranskassa ja täällä Texas:ssa kaupasta ostetuista perunoista on vähintään joka toisessa pussissa "kinder-perunoita". Joskus ne päätyvät kotikeittiössäkin lautaselle asti kun ovat olleet pinnaltaan hyvän näköisiä kattilaan pistettäessä. Luonto ei ole virheetön niin kuin Angry Birds-pelin ensimmäinen taso (korkeammista tasoista minulla ei ole kokemusta).
Lihapulla-ateriaa kehutaan ja toivotaan lisää listalle (kuva 1). Onneksi jotain on nuorten ruokamaussa säilyvää läpi vuosikymmenien. Ei näytä einesruoan vastaisuus vielä iskeneen läpi tässä lajissa. Kuvasta en osaa sanoa painitaanko perunamuussissa aluperäisessä vai teollisessa kisassa. Samassa kuvassa näkyy muuten tyhjäksi juotu maitolasi!
Toinen kehu ruoan maulle tulee yllättäen kaikkien epäesteettisimmästä kuvatusta ruokalajista, kanakeitosta (kuva 8). En siis moiti sivuston perustajaa epäluuloisuudesta ruoan ulkonäköä kohtaan vaan kehun maistamisesta ja positiivisenkin kokemuksen raportoinnista. Se tuo sitä uskottavuutta, minkä vuoksi minäkin vietän aikaa näiden kuvien äärellä.
Kuva 8: "Eli koulun silakkapihvistä kuva. Olen suuri kalan ystävä, ja tämä muistutti maultaan enemmän kanaa kuin kalaa. Koostumusta en voi alkaa julkisella sivulla kuvailemaan." Harmi ettet kuvaillut. Silakkapihvin valmistaja tai ostaja eli koulunkeittiö olisi voinut olla kiinnostunut asiallisesta asiakaspalautteesta ja sinä olisit saanut sellaisia kalapihvejä mitä kokenutkin kalansyöjä arvostaa.
Kuva 2: makkarakastiketta ja nuudeleita. Sanoisinko, että aika erikoinen cross-culture-kitchen annos. Onko tämä varmasti ollut ruokalistalla ja malliannoksen mukainen annos? Ettei vain kuvaaja itse ole sekoittanut tarjollaolevista esim. kasviswok:n nuudeleita ja perusmakkarakastiketta, jonka kanssa olisi ollut tarjolla myös perunaa.
Kuva 4: vellipäivä. Kuvaaja ei ole laittanut kommentteja mausta eikä koostumuksesta. Harmi tämäkin. Useissa lehtijutuissa koululaiset ovat selkeästi kahtiajakautuneita puurojen ja vellien suhteen, tykätään tai inhotaan. Olisi tuonut perspektiiviä tähän kuvasarjaan kun tietäisi kumpaan leiriin kuvaaja kuuluu. Veikkaan puuromielipiteen olevan erityisesti sellainen ruokamielipide, joka tulee varhaislapsuuden kotikokemusten kautta.
Kaiken kaikkiaan useissa kuvissa lautaselle oli otettu useita ruokalajeja. Joissakin toki aika niukasti verrattuna siihen, mitä ruoanlaittaja ja tuottaja ja ehkä siellä kotonakin oli ajateltu nuoren syövän koulupäivän aikana. Muutamissa kuvissa ruoka oli syöty ja kuva oli vain perunayllätyksestä. Kuvaaja ei siis ole ihan keskiverto kouluterveyskyselyn koululainen, jolle ruoka ei maistu.
Miten siis näin fiksu nuori on pistänyt sivustolleen näin poistyöntävän nimen? Nimi on ehkä ollut osatekijä näin suuren tykkääjämäärän saamiseen, mutta samalla nimi sekä sivuston tarkoituksen kuvaus vievät asialta uskottavuutta. Kyllä kinder-perunoista saa ja itseasiassa kuuluukin valittaa! Fb-postausta hyödyllisempää olisi näyttää peruna heti keittiöhenkilökunnalle. He toivottavasti osaavat ottaa asian seurattavaksi ja vaihtaa perunoiden tuottajaa mikäli havaintoja tulee paljon. Keittiöhenkilökunnalle näyttämisen lisäksi voi perunasta pistää kuvan sivustolle. Mutta yksittäisellä perunalla lukemattomien luettavaksi kelpaamattomien ja lukematta jäävien kommenttien kanssa muutosta ei tule tapahtumaan tätä kautta. Vaikka voisi.
Lukekaapa vaikka usalaisesta Fed Up With Lunch-sivustosta, jossa täysin yksityisesti toimiva henkilö kuvasi koulunsa ruoat päivittäin ja sai siten asialle valtakunnallista sekä nyt maailmanlaajuista huomiota.
Jamie Oliver:n ruokavallankumous onkin sitten jo eri mittakaavan juttu, mutta samaa tekniikkaa sekin hyödyntää. Muutettava asia esitetään kuvina ja kun sekään ei riittänyt niin Los Angeles:ssa kuvatun kauden viimeisessä jaksossa paikalliset ravintolakokit saivat eteensä annokset kouluruokaa ja kuvailivat katsojille makua. Aika vakuuttavaa sekin.
Chefs to schools on Usan maatalousministeriön alainen virallinen ohjelma, joka tuo paikallisia ravintoloitsijoita koulun keittiöihin kehittämään parempia kouluaterioita. Suomessa koulukeittiöissä on jo kokkeja. Mutta niitä reseptejä ei ole koskaan liikaa ja resursseissakin on parannettavaa. Seuratkaapa siis Parempaa Kouluruokaa-kokki kisaa sekä kuntavaaliehdokkaiden osoittamaa arvostusta kouluruokailulle. Viime vaalien alla kuntavaaliehdokkailla oli mahdollisuus käydä allekirjoittamassa lupaus pitää huolta kouluruokailusta. Nyt olisi hyvä aika käydä katsomassa ketä listalla on ja miten ovat lupaukset toteutuneet.
En nyt keksi tätä kirjoitusta enempää itse miten tämän nuorten energian ja kiinnostuksen vaihtaa mielipiteitä saisi valjastettua toimimaan kouluruokailun puolesta. Toivottavasti kommenttikenttään ilmestyy ehdotuksia tai sitten idea näkyy suoraan toimintana.
p.s. lukekaa pro peruskoulu blogin kirjoitus aiheesta keskusteluineen
Tallennan tähän yhden oman kommenttini sivulta: Samaa mieltä, että sivun nimi hämää meitä aikuisia. Tuijotan edelleen tuota 4717 (kasvanut!) tykkääjää... Se on paljon, esim. "Lasten ääni lautaselle" lapsiasiavaltuutetun sivuilla on 253 tykkääjää, vaikka esittelynä on "Mehän sitä syödään!" Kampanja oppilaiden mielipiteiden huomioimisesta kouluruokailussa", YLE uutisilla näytti olevan 9250 tykkääjää, Helsingin Sanomilla 21611. Tuo määrä koululaisia saisi varmasti jotain hyvääkin aikaiseksi. Ko. sivun nimeä voi muuttaa...
Kouluruokatietopankilla on FB-sivut (näkyvät ilman omaa tiliäkin), mutta ne raportoivat kouluruokaa koskevia uutisia eivätkä kuvia kouluruoasta. Ehkä siksi tykkääjiä on vain 56. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen lukemaan, joten jätän ajatuksen "Kouluruokailu kuvina" Fb-sivusta muiden käyttöön.
p.s. verratkaa sivun saamaa huomiota siihen, mitä saivat kolme Tammisaarelaista koululaista omalle kouluruokablogilleen, Ruotsia myöden. SkolmaSverige.se: "Har Svenksfinland världens bästä skolmat?" & Västrä Nyland 30.11.2011: "De bloggar om sin skolmat".
17.1.12
"Ei maistu" on laaja käsite!
Me aikuiset ihmettelemme miksi kouluissa tarjottu ruoka ei maistu. Unohdammekohan me ettei kouluruokailu ole vain ruokaa?
12.1.12
Kouluruokailun imago nousussa
Tammikuun 2012 alku näyttää lupaavan nostetta kouluruokailulle koko vuodeksi. Kokoan tähän linkkejä teemalla kouluruokailun positiivinen imago:
Kouluruokadiplomi
Suurtalousalan yhteistyöjärjestö Fida ry ja Laatuketju-organisaatio aloittavat Herkkuammatti-kampanjassa laatimaan kouluruokadiplomia. Diplomin saa kouluruokala, joka täyttää sille asetetut kriteerit: "mm. ravitsemuksellisesti täysipainoinen ruokalista, inhimilliset ruokailuajat, ruokailutilojen viihtyisyys, terveellisyys- ja makukriteerien huomioiminen elintarvikkeiden hankinnassa, ruokapalveluiden sitouttaminen kestävän kehityksen toimintamalleihin, asiakastyytyväisyys, ravitsemusvalistuksen integroiminen kotitalous-, liikunta- ja terveystiedon oppitunneille sekä yhteistyö kodin ja koulun välillä."
Tietoa hankkeen etenemisestä päivitetään hankkeen sivuilla.
Tietoa hankkeen etenemisestä päivitetään hankkeen sivuilla.
Ruokatieto näkee asian 9.1.2012 uutisessa näin: "Kouluruokasuositusten toteutumista ei tällä hetkellä seurata valtakunnallisesti. On täysin kunta- ja koulukohtaista, miten suosituksen tavoitteet toteutuvat, selvitetäänkö toteutumista järjestelmällisesti ja miten tuloksista viestitään. Diplomi voi olla yksi tapa kertoa lastensa ruuasta kiinnostuneille vanhemmille miten koulu suhtautuu ruokakasvatukseen."
Hienoa, että kouluruoan tekijät itse ottavat diplomihankkeen vastuulleen. Suomen ruokakulttuurin edistämisohjelman loppuraportissa huhtikuussa 2011 otettiin esille ettei kouluruokailun valtakunnallisia kriteerejä tai tutkimusmenetelmiä ole. Näiden menetelmien saaminen viranomaistyöskentelynä vie varmasti kauemmin kuin järjestötoimintana. Samalla luotetaan asiakkaan taitoon nähdä kuinka oikeudenmukainen pisteytys on diplomia myönnettäessä. Ruotsissa koulujen tarjoamaa ruokaa voi jo sertifioida.
Kouluruokakilpailu
Parempaa Kouluruokaa- kilpailussa on tammikuussa 2012 päästy finaalivaiheeseen. Osallistujia oli ollut yli 30. Näistä viisi finaaliin valittua eri koulujen ruokaloista tulevaa joukkuetta esitellään näyttävästi ja edustavasti kilpailun sivustolla. Tampere / Hatanpään koulu: Hatanpään ravintokeskuksen kokkikolmikko tekee taikoja keittiössä
Kotka: Kotkan tiimi matkaa kokemuksella kohti finaalia
Kirkkonummi: Kirkkonummen TEHO-tiimissä on kattavasti ammattitaitoa
Kemiönsaari / Taalintehdas: Taalintehtaan tiimi luottaa saaristolaisuuteen
Korpilahti: Finaalipaikka vahvistaa yhteishenkeä Korpilahdella
Finaali käydään Gastro-messuilla 16.2.2012 Helsingissä. Voittajatiimi pääsee tutustumaan Brysselin ruokakulttuuriin. Voittajat eli koululaiset saavat kilpailun reseptejä lautaselleen.
Parin päivän sisällä sekä kilpailusta että finalisteista uutisoitiin paljon:
- YLE Helsinki 5.2.2012: Koulukeittiöt kisaavat euron aterioiden parhaudesta
- Länsiväylä 19.1.2012: Kouluateria syntyy Kirkkonummella alle eurolla.
- Tamperelainen 17.1.2012: Tampereen ateria tarjoilee kouluruokakisassa särkeä
- YLE Kymenlaakso 9.1.2012: Lohisopalla kouluruokakilpailun finaaliin
- Radio Sata 9.1.2012: Kemiönsaari mukana kouluruokakilpailun finaalissa
- Maaseudun tulevaisuus 6.1.2012: Kouluruokakilpailun finaaliin viisi tiimiä
- Keskisuomalainen 5.1.2012: Korpilahti kouluruokakisan finaaliin
- Tampereen kaupungin nettisivut 4.1.2012: Tampereen Aterian joukkue kouluruokakisan finaaliin
- Elisa 12.1.2012: Kouluruokakilpailussa viisi upeaa finalistitiimiä
- Ruokatieto 10.1.2012: Viisi kuntaa kiri kouluruokakilpailun finaaliin
- Iltasanomat 6.1.2012: Koulukeittäjät mittelevät uudessa kouluruokakilpailussa
- MTV3.fi 6.1.2012: Kuka kokkaa parasta kouluruokaa - keittäjät ottavat mittaa toisistaan
Useat jutut mainitsevat:" Järjestäjät toivovat lisää arvostusta kouluruualle ja koulukeittäjille. Lisäksi nuoria halutaan kannustaa hakeutumaan keittäjän ammattiin. "
Pro peruskoulu herättää oikeutetusti kysymään kaiken tämän hehkutuksen keskellä "Miksi kouluruokailussa täytyy tyytyä euron raaka-aineisiin?" kirjoituksellaan "Miksi lapsia pistetään halvalla?" 5.2.2012.
Imago-talkoolaisia (listaa päivitetään)
- Helsingin kaupungin virallinen matkailublogi: "(Helsingin kaupungin ruokastrategiavastaava) Ville Relanderin mukaan erityisesti kouluruoka nähdään nykyään Suomen käyntikorttina. Hyvää statusta omaava suomalainen koulusysteemi on myös riippuvainen hyvästä kouluruuasta." 13.3.2012
- Kaupunkisivusto Vartti Itä-Uusimaa 29.2.2012: Koululaiset pääsivät Ruokaparatiisiin.
- 20.1.2012 YLE Lahti: Pikkukoulun kokki voitti ruoka-alan Oscarin
- 20.1.2012 Keskisuomalainen: Lankinen palkittiin kouluruoasta. vrt. neutraali Jyväskylän kaupungin tiedote: Senja Lankinen Jyväskylän ruokapalvelusta sai valtakunnallisen PRO2012 tunnustuspalkinnon.
- Kolme 9. luokkalaista oppilasta on aloittanut joulukuussa 2011 kuvaamaan Tammisaaren kouluruokaa blogissaan "Skolmaten is Svenskfinland - Världens bästä skolmat!". Kaikki arvostellut ateriat ovat saaneet positiivisen arvion, kuvien perusteella hyvästä syystäkin. Jotta uskottavuus säilyy niin toivottavasti asteikko laajenee tai kaikkien päivien ruoat kuvataan.
- Iltalehden kouluruokakilpailusta kertovan jutun liitteenä oli toisenlainen merkki kouluruokailun imagon noususta. "Ota kantaa"-mielipidekysymys oli muotoiltu positiiviseen sävyyn "Onko sinulla hyviä muistoja kouluruoasta?"
- 12.1.2012 mennessä vastanneita oli 3529 ja heistä 64% vastasi kyllä!
7.1.12
Mitä hyötyä kouluruokailusta on?
Tässä kouluruokailun merkitystä laajentaessa kuntatalouden, lähiruoan, luomu-biojäte-ympäristö näkökulmilla on hyvä muistuttaa, että ihminen tarvitsee ravintoa. Heitän tähän pari uusinta faktaa tästä näkökulmasta kouluruokailun hyödyistä muistuttamaan.
Uusin Maito ja Terveys Ry:n julkaisema Ravitsemuskatsaus 2-2011 raportoi pohjoismaisen ministerineuvoston teettämästä selvityksestä kouluaterian yhteydestä oppimiseen ja terveyteen. Luotan Ravitsemuskatsauksen laatijoiden norjankielen taitoon ja lainaan suoraan heidän tekstiään selvityksen tuloksista:
"Näyttää siltä, että kouluruoalla voi olla lyhytaikaisia positiivisia vaikutuksia sekä oppimiseen ja painonhallintaan, jos aterioita pidetään oppimisareenoina. Mutta tutkittua tietoa kouluruoan pitkäaikaisvaikutuksista ei ole. Kootun tiedon mukaan ilmainen ateriakaan ei ehkäise epäterveellisen ruokavalion omaksumista eikä tasaa lasten erilaisesta sosioekonomisesta asemasta johtuvia eroja ruokakäyttäytymisessä. Mutta epäterveellisten ruokavalintojen rajoittaminen ja terveellisten vaihtoehtojen tarjoaminen lienee keino, jolla voidaan muuttaa koululaisten ruokakäyttäytymistä."
Ruokakäyttäytymisen vinksahtamisen tuloksista puhui tällä viikolla ravitsemusasiantuntija Patrik Borg: " En muista koska viimeksi laihdutusvastaanotolleni olisi tullut asiakas, jolla ateriarytmi olisi ollut kunnossa." Pöperöproffalla oli onneksi antaa heti lääke: "Lähtökohta ruokailurytmin parantamiseksi on, että syö säännöllisesti ja tarpeeksi. Aluksi kannattaa huolehtia riittävän tukevasta aamiaisesta ja lounaasta ja siitä, ettei niiden väli veny liian pitkäksi." Käännettynä tämä tarkoittaa, että koululounaan puute voi näkyä lihomisena. Päätelmä ei ole ristiriidassa pohjoismaisen selvityksen kanssa. Samainen Ravitsemuskatsaus uutisoikin, että sen ilmaisen "Kouluaterian syömättä jättäminen on aiempien tutkimusten mukaan ollut yhteydessä epäterveellisten välipalojen syömiseen." Siitä nälän toisesta päästä eli aamiaisesta, näpyttelin aikaisemmin.
Toisen ajankohtaisen kouluruokailun ravitsemuksellisen hyödyn esitän D-vitamiinin saannin kautta. Uutislehti Kaleva otsikoi 7.1.2012 "Useilla koululaisilla D-vitamiinivaje". D-vitamiinia ei suoraan mainita kouluruokasuosituksissa, mutta sen saantia varmistetaan suosittelemalla kalan käyttöä viikoittain, mieluiten kahdesti viikossa. Koululounaalla D-vitamiinia saadaan myös margariinista sekä maidosta. Yleisin levite lienee Keiju-margariini, D-vitamiinia 20ug/100g, 8g annoskoolla siis 1.6ug, 2dl maitoannoksella rasvaisuudesta riippumatta saanti on 2ug. Siten jo näistä täyttyy nykyisestä (10.1.2011) 7.5ug ravintosuosituksesta reilusti yli 1/3 eli kouluruokailun tavoite päivän ravintoaineiden saannista. Tämä on olettaen, että aterialla syödään sekä leipä margariinilla että maito. Valitettavasti kouluruokaselvityksen mukaan juuri näitä koululaiset harvemmin syövät.
D-vitamiinin saanti onkin tammikuussa 2011 annetun suosituksen mukaan hyvä varmistaa D-vitamiinivalmisteella. D-vitamiinin saantia tutkineen apulaisylilääkärin Outi Mäkitien Lasten ja nuorten sairaalasta Helsingistä veikkaus on kuitenkin "enemmistö yli kaksivuotiaista on edelleen ilman D-vitamiinilisää ja harvat murrosikäiset syövät sitä". Asiantuntija myös kertoo D-vitamiinin puutteen seurauksista:"Merkittävät luunmurtumat ovat yleistyneet suomalaislapsilla" ennustaen lisäksi "yhä useampi lapsi on vaarassa sairastua osteoporoosiin ennen keski-ikää."
Vaikka D-vitamiinilisän saisikin kotoa niin kouluruokaa ei ole syytä vältellä liikasaannin pelossa. Kouluruokailussa käytettyjen elintarvikkeiden kautta ei voi saada liikaa D-vitamiinia. Päinvastoin, kouluruokalasta sitä saa ilmaiseksi ja siksikin kouluruokaa kannattaa hyödyntää. Ruokailun ajakohtakin on jo saatu useimpien ruokarytmiä tukevaksi. Ja mikäli kunnon ruokailu ei ole ajan puutteen vuoksi mahdollista niin asiasta kantsii mm. tässä annettujen perusteiden vuoksi huomauttaa.
Jälkikirjoituksia
Uusin Maito ja Terveys Ry:n julkaisema Ravitsemuskatsaus 2-2011 raportoi pohjoismaisen ministerineuvoston teettämästä selvityksestä kouluaterian yhteydestä oppimiseen ja terveyteen. Luotan Ravitsemuskatsauksen laatijoiden norjankielen taitoon ja lainaan suoraan heidän tekstiään selvityksen tuloksista:
"Näyttää siltä, että kouluruoalla voi olla lyhytaikaisia positiivisia vaikutuksia sekä oppimiseen ja painonhallintaan, jos aterioita pidetään oppimisareenoina. Mutta tutkittua tietoa kouluruoan pitkäaikaisvaikutuksista ei ole. Kootun tiedon mukaan ilmainen ateriakaan ei ehkäise epäterveellisen ruokavalion omaksumista eikä tasaa lasten erilaisesta sosioekonomisesta asemasta johtuvia eroja ruokakäyttäytymisessä. Mutta epäterveellisten ruokavalintojen rajoittaminen ja terveellisten vaihtoehtojen tarjoaminen lienee keino, jolla voidaan muuttaa koululaisten ruokakäyttäytymistä."
Ruokakäyttäytymisen vinksahtamisen tuloksista puhui tällä viikolla ravitsemusasiantuntija Patrik Borg: " En muista koska viimeksi laihdutusvastaanotolleni olisi tullut asiakas, jolla ateriarytmi olisi ollut kunnossa." Pöperöproffalla oli onneksi antaa heti lääke: "Lähtökohta ruokailurytmin parantamiseksi on, että syö säännöllisesti ja tarpeeksi. Aluksi kannattaa huolehtia riittävän tukevasta aamiaisesta ja lounaasta ja siitä, ettei niiden väli veny liian pitkäksi." Käännettynä tämä tarkoittaa, että koululounaan puute voi näkyä lihomisena. Päätelmä ei ole ristiriidassa pohjoismaisen selvityksen kanssa. Samainen Ravitsemuskatsaus uutisoikin, että sen ilmaisen "Kouluaterian syömättä jättäminen on aiempien tutkimusten mukaan ollut yhteydessä epäterveellisten välipalojen syömiseen." Siitä nälän toisesta päästä eli aamiaisesta, näpyttelin aikaisemmin.
Toisen ajankohtaisen kouluruokailun ravitsemuksellisen hyödyn esitän D-vitamiinin saannin kautta. Uutislehti Kaleva otsikoi 7.1.2012 "Useilla koululaisilla D-vitamiinivaje". D-vitamiinia ei suoraan mainita kouluruokasuosituksissa, mutta sen saantia varmistetaan suosittelemalla kalan käyttöä viikoittain, mieluiten kahdesti viikossa. Koululounaalla D-vitamiinia saadaan myös margariinista sekä maidosta. Yleisin levite lienee Keiju-margariini, D-vitamiinia 20ug/100g, 8g annoskoolla siis 1.6ug, 2dl maitoannoksella rasvaisuudesta riippumatta saanti on 2ug. Siten jo näistä täyttyy nykyisestä (10.1.2011) 7.5ug ravintosuosituksesta reilusti yli 1/3 eli kouluruokailun tavoite päivän ravintoaineiden saannista. Tämä on olettaen, että aterialla syödään sekä leipä margariinilla että maito. Valitettavasti kouluruokaselvityksen mukaan juuri näitä koululaiset harvemmin syövät.
D-vitamiinin saanti onkin tammikuussa 2011 annetun suosituksen mukaan hyvä varmistaa D-vitamiinivalmisteella. D-vitamiinin saantia tutkineen apulaisylilääkärin Outi Mäkitien Lasten ja nuorten sairaalasta Helsingistä veikkaus on kuitenkin "enemmistö yli kaksivuotiaista on edelleen ilman D-vitamiinilisää ja harvat murrosikäiset syövät sitä". Asiantuntija myös kertoo D-vitamiinin puutteen seurauksista:"Merkittävät luunmurtumat ovat yleistyneet suomalaislapsilla" ennustaen lisäksi "yhä useampi lapsi on vaarassa sairastua osteoporoosiin ennen keski-ikää."
Vaikka D-vitamiinilisän saisikin kotoa niin kouluruokaa ei ole syytä vältellä liikasaannin pelossa. Kouluruokailussa käytettyjen elintarvikkeiden kautta ei voi saada liikaa D-vitamiinia. Päinvastoin, kouluruokalasta sitä saa ilmaiseksi ja siksikin kouluruokaa kannattaa hyödyntää. Ruokailun ajakohtakin on jo saatu useimpien ruokarytmiä tukevaksi. Ja mikäli kunnon ruokailu ei ole ajan puutteen vuoksi mahdollista niin asiasta kantsii mm. tässä annettujen perusteiden vuoksi huomauttaa.
Jälkikirjoituksia
- Lautaslaatuselvitys / Kestitä-hanke 23.2.2012: Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa.
- Pro Kala ry:n teksti: Kalan D-vitamiini on aurinkoa luille ja sydämelle
- Uusi Suomi / Yle Ykkösaamu 5.12.2011: Suomalaisten D-vitamiinisuositus nousee.
- 11.1.2012: Usan maatalousministeriön sivuilta löytyi tekstiä "Nutrition, Behavior and Learning". Teksti käsittelee kouluruokailun hyötynä lähinnä aliravitsemuksen korjaamista kouluruokailun avulla ja siten koulumenestyksen parantamista.
3.1.12
Arvoisa Kouluruokailu, yhteistyöterveisin Presidenttiehdokkaasi
Arvoisa Kouluruokailu
Olen kuullut tärkeydestäsi ja merkityksestäsi Suomen kansalle. Nyt ja yli 60-vuotisen historiasi aikana vaikutuksesi on kulkenut monella tasolla välittömästä ravintoaineiden tarjoamisesta aikuisuuteen asti kestävien ruokatapojen muokkaukseen ja sosiaalisesta rentoutumishetkestä opintojen keskellä ruokakulttuurin oppimiseen. Sinulla on myös laajempaakin merkitystä taloudelle lähiruoka-aatteen ollessa myötätuulessa julkisissa ruokahankinnoissa. Sinun 900 000 näkyvään osaasi sijoitetaan euro viitenä päivänä viikossa yhteistä rahaamme. Ei siis ole yhdentekevää kenellekään tuottavatko nämä rahat PISA-tuloksia vai biojätettä.
Sinun on sanottu laihtuneen ja ilmeesi kärsineen viime vuosina. Tiedän toki, että ylläpidostasi vastaa Kuntapäättäjä enkä minä. En vastaisi edes vaikka olisin Presidentti. Mutta kun minä olisin arvojohtaja, minä voisin huolehtia sinusta. Jopa valtio-opin professori sanoi, "että presidentti julkisilla esiintymisillään nostaa asioita julkiseen keskusteluun". Näkemäni julkisuudessa ollut arvokeskustelu Sinusta on ruokkinut laihuuttasi aiheuttanutta arvostuksen puutetta eikä lapsiasi. Minä voisin herättää huomaamaan tämän keskustelun tulokset yhteisten resurssien haaskauksena kun koko kouluateria maistuu alle puolelle nuorista. Luultavasti samat nuoret eivät osaa arvostaa äitiäsi joukkoruokailua, sillä opiskelijoista ruokalaa hyödyntää alle puolet. Kasvettuaan aikuisiksi lapsesi ovat jo näyttäneet arvostavan sisartasi työpaikkaruokailua, mutta toki hänellä onkin paremmin rahoitettu kattaus.
Näit varmaan miten kerroin lehdistölle arvoistani: tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Voisin tehtävässäni tuoda näitä arvoja esille ja saada aikaan julkista keskustelua niistä syistä miksi Sinun, Arvoisa Kouluruokailu, kattauksesi ei ole tasaisen siloinen kiireestä Suomineidon kantapäähän asti. Tiedäthän, että olen sanonut myös kampanjasivuillani
Ja jos minä presidenttinä en ihan aina kerkeisi huolehtimaan sinusta tai kuuntelemaan lapsiasi niin ehkä et pahastu jos minun puolisoni tekisi sen joskus puolestani. Suomessa Presidentin puolisoilla on kuitenkin näkyvä rooli ja tilaisuus kiinnittää asioihin julkista huomiota halutessaan. Ja tekeehän virkaveljeni USAn presidentin puoliso kovasti töitä Kouluruokailunsa puolesta. Katso vaikka hänen osallistumisensa uusien Usan kouluruokasäädösten julkaisuun mediahuomion takaajana. Sekä vilkaise miten hän kirjoitti yhteistyöterveisensä suoraan kouluruokailun puolesta toimiville tahoille.
Sinä, Arvoisa Kouluruokailu, olet yksi Suomen positiivisista erityispiirteistä. Olen kuullut sinun aloittaneen kulkusi loistavien PISA-tulosten rinnalla ulkomaan suosiossa. Arvostaisin kovasti, jos vastapalveluksena huolenpidostani edustaisit vientituotteena seurueessani saadessani Presidenttinä viralllisen kutsun Suomen ulkopuolelle. Kerrottaisiin sitten yhdessä, että pohjoismaisen teknologiaohjelma Nordic Technology Platform:n (NTP) toteamus keväällä 2011 ilmestyneessä kouluruokaraportissaan:"Lack of respect for school catering from politicians and school authorities" on vanhentunutta tietoa.
Yhteistyöterveisin Sinun, Kouluruokailu, positiivisen imagosi puolesta
Presidenttiehdokkaasi
Vastuuvapauslause: Kirjoittaja toimii yksityishenkilönä. En kuulu enkä halua myöskään liittyä yhdenkään ehdokkaan tai puolueen kampanjaan. En vuoden 2012 kuntavaaleissakaan. Tavoite on olla tasapuolinen kaikille ehdokkaille ja poikkeukset tästä eivät johdu puolueellisuudesta vaan yhden hengen toimituksen rajallisuudesta. Äänellenikään ei kannata laskea arvoa. Sen antaminen kun on 350km ajamisen takana lähimmän äänestyspisteen sijaitessa Houstonissa ja olessaa Austinissa työssäkäyvälle huonosti auki perjantainakin vain klo 18 asti. Pääseminen tuonne arkipäivänä tarkoittaa harvinaisen lomapäivän käyttämistä ja lasten poissaoloa koulusta. Vaikka vaikuttaminen asioihin kiinnostaa kotimaassa, niin hinta äänestämiselle on kuitenkin turhan kova.
- "Presidentin vaali on Suomen merkittävin tulevaisuuskeskustelu."
- (Johtajan, joka pystyy) "luomaan yleisen negatiivisuuden tilalle innostavaa keskustelua."
- "tasa-arvoisen yhteiskunnan kehittämiseen"
- "Meidän tulee varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus hyvään opetukseen."
- "Presidentin missio on palvella yhteistä hyvää."
- korostavani perhearvoja
- "Meidän on tuettava kestävää kehitystä ja tunnettava yhteisvastuuta ympäristöstämme."
- Olen myös jo kouluaikanani saanut kouluni "keittäjät kokkaamaan lisää makaroonia ja jauhelihakastiketta, kun nälkäisiksi jääneet lapset kolisuttelivat haarukoita ja veitsiä aikansa lautasia vasten."
Ja jos minä presidenttinä en ihan aina kerkeisi huolehtimaan sinusta tai kuuntelemaan lapsiasi niin ehkä et pahastu jos minun puolisoni tekisi sen joskus puolestani. Suomessa Presidentin puolisoilla on kuitenkin näkyvä rooli ja tilaisuus kiinnittää asioihin julkista huomiota halutessaan. Ja tekeehän virkaveljeni USAn presidentin puoliso kovasti töitä Kouluruokailunsa puolesta. Katso vaikka hänen osallistumisensa uusien Usan kouluruokasäädösten julkaisuun mediahuomion takaajana. Sekä vilkaise miten hän kirjoitti yhteistyöterveisensä suoraan kouluruokailun puolesta toimiville tahoille.
Sinä, Arvoisa Kouluruokailu, olet yksi Suomen positiivisista erityispiirteistä. Olen kuullut sinun aloittaneen kulkusi loistavien PISA-tulosten rinnalla ulkomaan suosiossa. Arvostaisin kovasti, jos vastapalveluksena huolenpidostani edustaisit vientituotteena seurueessani saadessani Presidenttinä viralllisen kutsun Suomen ulkopuolelle. Kerrottaisiin sitten yhdessä, että pohjoismaisen teknologiaohjelma Nordic Technology Platform:n (NTP) toteamus keväällä 2011 ilmestyneessä kouluruokaraportissaan:"Lack of respect for school catering from politicians and school authorities" on vanhentunutta tietoa.
Yhteistyöterveisin Sinun, Kouluruokailu, positiivisen imagosi puolesta
Presidenttiehdokkaasi
Vastuuvapauslause: Kirjoittaja toimii yksityishenkilönä. En kuulu enkä halua myöskään liittyä yhdenkään ehdokkaan tai puolueen kampanjaan. En vuoden 2012 kuntavaaleissakaan. Tavoite on olla tasapuolinen kaikille ehdokkaille ja poikkeukset tästä eivät johdu puolueellisuudesta vaan yhden hengen toimituksen rajallisuudesta. Äänellenikään ei kannata laskea arvoa. Sen antaminen kun on 350km ajamisen takana lähimmän äänestyspisteen sijaitessa Houstonissa ja olessaa Austinissa työssäkäyvälle huonosti auki perjantainakin vain klo 18 asti. Pääseminen tuonne arkipäivänä tarkoittaa harvinaisen lomapäivän käyttämistä ja lasten poissaoloa koulusta. Vaikka vaikuttaminen asioihin kiinnostaa kotimaassa, niin hinta äänestämiselle on kuitenkin turhan kova.
2.1.12
Uusi vuosi - uusi ilme
Otin viimeinkin itseäni niskasta kiinni ja perehdyin blogin teknisen toteutuksen hiomiseen. Se hakusessa ollut Facebook-nappulakin oli loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen asentaa sivulle. Mikäli olet kiinnostunut kouluruokailun ajankohtaisista aiheista niin kannattaa olla Kouluruokatietopankin seuraaja myös Facebook:ssa. Pistän Facebook:n kautta usein linkkejä uutisiin heti ne nähtyäni ja sisällytän ehkä vasta myöhemmin aiheen blogikirjoitukseeni.
Hioessa vaihtui myös blogin ulkonäkö. Kuvittajana minulla oli serkkuni Heli Huhtilainen. Hänen luomansa otsikon köynös kuvastaa kouluruokailun kiemuroita ja kietoutumista moniin kohtiin: yhteiskuntaan, ravitsemukseen ja sosiaaliseen elämään. Uudesta logo-versiosta näkyy selvemmin Kouluruokatietopankin päämäärä: haarukka ja veitsi tukevat koulua.
Hioessa vaihtui myös blogin ulkonäkö. Kuvittajana minulla oli serkkuni Heli Huhtilainen. Hänen luomansa otsikon köynös kuvastaa kouluruokailun kiemuroita ja kietoutumista moniin kohtiin: yhteiskuntaan, ravitsemukseen ja sosiaaliseen elämään. Uudesta logo-versiosta näkyy selvemmin Kouluruokatietopankin päämäärä: haarukka ja veitsi tukevat koulua.
Energistä vuotta 2012 kouluruokailun parissa ja puolesta kaikille
Yhteistyöterveisin
Maarit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)