Koululaisten ääni kuuluviin kouluruokailussa
Uutinen julkaistu 26.10.10Kouluruokaa tarjotaan lähes 900 000 lapselle ja nuorelle joka koulupäivä. Aiheesta puhutaan paljon sekä mediassa että päättäjien keskuudessa mutta monessa kunnassa teot ja puheet eivät kohtaa. Toinen tärkeä huomio on, että lapsen ääni on jäänyt keskusteluissa lähes kuulumattomiin. Kun kouluruokailua halutaan parantaa, kannattaa koululaiset ottaa osallisiksi valitsemiseen, kehittämiseen ja tekemiseen. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre), Suomen Lasten Parlamentti ja lapsiasiavaltuutettu haluavat nostaa lapset mukaan kouluruokakeskustelun ytimeen.
Eri tahojen erisuuntaiset tavoitteet
Kouluruokailusta juuri valmistunut media-analyysi* kertoo, että aihe on monille tahoille tärkeä ja hyvän kouluruoan puolesta toimitaan. Lokakuusta 2008 lokakuuhun 2010 aiheesta löytyy parituhatta artikkelia, ohjelmaa ja sosiaalisen median keskustelua.
Vaikka kouluruoan puolesta tehdään töitä, eteneminen on erilaisten tavoitteiden törmäyskurssilla kuitenkin takkuista. Koululaiset ja heidän vanhempansa vaativat maistuvuutta ja riittävyyttä. Ruoan suunnittelijoiden ja sen tekijöiden on huomioitava kouluruoan ravitsemusta koskevat suositukset. Ruokakulttuurin puolestapuhujat taas painottavat ruokailutilanteen miellyttävyyttä. Koulun henkilökunnan on saatava ruokailu etenemään nopeasti.
Kouluruoan toivotaan toteuttavan eettisiä arvoja, olevan esim. kasvis-, luomu- tai lähiruokaa. Kuntapäättäjät eivät välttämättä näe kouluruokailun arvoa, mikä tekee siitä säästökohteen. On kuitenkin vaikea osoittaa, mitkä tahot loppujen lopuksi päättävät kouluruoasta ja mitkä arvot sen kehittymistä ohjaavat.
Oppilaat haluavat maukasta kouluruokaa riittävästi
Suomen Lasten Parlamentti, pääosin verkossa toimiva 9-13 -vuotiaiden lasten valtakunnallinen vaikuttamiskanava, teetti tänä syksynä kyselyn kouluruoasta jäsenistönsä keskuudessa. Kyselyyn vastasi 249 lasta ympäri Suomea.
Koululaisten nostamat viisi tärkeintä asiaa olivat: lempiruokien tarjoaminen, ruoan riittävyys, maku ja lämpö sekä allergioiden huomiointi. Lasten mukaan on selvää se, että jos oppilaiden näkemyksiä kouluruoasta ei oteta huomioon, monet oppilaat eivät myöskään syö lounasta. Tämä taas saattaa lasten mukaan näkyä iltapäivän opetuksen rauhattomuutena.
- Kunnissa pitäisi ottaa enemmän lasten mielipiteet kouluruoan suhteen huomioon, sillä on aika naurettavaa, että meille tarjotaan sellaista ruokaa, jota kukaan ei syö ja sitten sitä heitetään suuria määriä roskiin, Sara, 13 vuotta, kommentoi.
Kyselypohjan avulla lasten ääni kuuluviin koulun arjessa
Suomen Lasten Parlamentin "Lasten ääni lautaselle" -kouluruokakampanjan tarkoituksena on nostaa esille, miten lapsia voitaisiin kuulla kouluruokailun suunnittelussa. Parlamentin edustajat ympäri Suomea ovat keskustelleet kouluruoan kehittämisestä. Yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa he ideoivat ajatuksen kyselystä, jonka avulla koulut voivat selvittää peruskoulun oppilaiden näkemyksiä kouluruoasta.
- Aikuiset osaavat tehdä viisaampia päätöksiä kouluruoka-asioissa, kun he ottavat huomioon lasten mielipiteet ja kokemuksen. Osallistuminen myös sitouttaa lapsia, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
Ruokailu on lapsille olennainen osa hyvinvointia koulussa. - Mitä paremmin lapset syövät, sitä vähemmän on keskittymisvaikeuksia ja häiriötä oppitunnilla. Siksi kouluruokailuun kannattaa myös investoida. - Suurin osa kouluruokailun ongelmista poistuisi, jos lasten kokemukset selvitettäisiin paremmin ja ruokailuun käytettäisiin riittävästi rahaa. Toki kouluaterian arvostaminen on myös kodin ja koulun välisen keskustelun parantamisen paikka, Aula toteaa.
Kyselypohjan valmisteluun on osallistunut myös Kotitalousopettajien liitto sekä Kerhokeskus - koulutyön tuki ry. Kyselypohja on ladattavissa kampanjan sivulta www.kouluruokakampanja.fi ja käytettävissä kouluruoan suunnittelussa paikallisesti.
Kouluruokaan selkeät tavoitteet ja vastuut
Sre on tehnyt kolmen vuoden ajan töitä kouluruoan parantamiseksi. Ohjelma alkoi Kouluruokavaaleilla, joissa haastettiin kuntavaaliehdokkaita toimimaan hyvän kouluruoan puolesta. Sre on rahoittanut useita kouluruokailua kehittäviä hankkeita, jotka ovat osallistaneet oppilaita, kouluja, vanhempia, ruoan tekijöitä ja päättäjiä. - Kouluruoka on yksi suomalaisen yhteiskunnan innovaatioista, ja se on arvostuksensa ansainnut. Jotta se voi täyttää sille asetetut tavoitteet, on sille kuitenkin taattava riittävät resurssit, Sre:n pääsihteeriMarja Innanen sanoo.
Kouluruokaan kiinnitetään huomio myös eduskunnan juuri käsittelyssä olevassa ruokapoliittisessa selonteossa.
- Hallituskauteen sidottu ruokakulttuuriohjelma tekee nyt tilinpäätöstään ja haluamme varmistaa, että tehty työ ei valu hukkaan, Innanen toteaa. - Vaikka paljon on jo tehty, on työtä paremman kouluruoan puolesta jatkettava yhteisvoimin. Haastamme työn jatkajiksi erityisesti Kuntaliiton, Suomen Lasten Parlamentin ja Suomen Vanhempainliiton. Kunnallistasolla esimerkiksi päättäjien ja ruokapalveluammattilaisten välistä keskusteluyhteyttä pitäisi kehittää, Innanen sanoo.
Lisätietoja:
pääsihteeri Marja Innanen, Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma
puh. 040 777 5582, etunimi.sukunimi@mmm.fi
lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
puh. (09) 160 73985, etunimi.sukunimi@stm.fi
lasten osallisuuden koordinaattori Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti
045 235 1000, etunimi.sukunimi@lastenparlamentti.fi
