Kouluruokailun vuosi 2012

Kun katsoo vuoden 2012 uutisointia kouluruokailusta niin vuosi 2012 oli huomattavan täynnä positiivisia uutisia ja tapahtumia verrattuna vuoteen 2011. Keskustelu laajeni pelkästä ruoan laadun käsittelystä kouluruokailun laadun ja laadun tekijöiden huomioimiseen. Kuluneena vuonna julkaistiin myös kaksi kirjaa suomeksi kouluruokailun taustatekijöistä eli ravitsemuskasvatuksesta sekä ravitsemuskasvattajista. 

Voisiko kouluruokailu hyödyntää sosiaalista mediaa?

Kyllähän kouluruoka löytyy sosiaalisesta mediasta kun se on osa nuorten elämää ja nuoret ovat sosiaalisessa mediassa. Kysynkin voisimmeko hyödyntää sosiaalista mediaa paremmin kouluruokailun hyväksi. 

Ruotsin kouluruokatietopankki

Ruotsista löytyy virallinen kouluruokatietopankki.

Ruokaisat kuntavaalikeskustelut

"Kuntavaaleissa valitsette moraalisen oikeutenne valittaa kouluruokailusta".

Valtakunnallisten Ravitsemuspäivien anti kouluruokailulle

Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät haki tänä vuonna vastausta kysymykseen ”Mihin voimavaroja tulisi suunnata, jotta nuori aikuinen on terve myös keski-iässä ja vanhuudessa?”  otsikolla ”Ravitsemus terveyden edistäjänä”. Pyrin noukkimaan asiantuntijoiden esityksistä tietoa kouluruokailusta terveyden edistäjänä sekä esitän omia näkemyksiäni miten käsiteltyjä aiheita voi soveltaa kouluruokailun kehittämiseen. 

Kansainvälinen kouluruokakirja

Kouluruokablogosfäärissä kohistaa kirjasta "What's for lunch"? (Andrea Curtis). Esittelyjen mukaan kirja kertoo erilaisista kouluruokailusta niin kehitysmaissa, länsimaissa kuin Aasiassa. Mainintaa suomalaisesta kouluruokailusta en ole nähnyt.

Suomalaista kouluruokaa modernin taiteen museossa New York:ssa

MOMA New York:ssa tarjoaa suomalaista kouluruokaa kävijöilleen lokakuussa.

Kiitospäivä to 22.11.2012

Ehdotan, että kouluissa järjestetään Kiitospäivä to 22.11.2012. En usko kiitospäivän vieton tulevan oppilaiden aloitteesta. Ja se siinä hienoa onkin. 

Kasvisruokapäivä kouluissa

Koulujen kasvisruokapäivä ilmestyy uutisiin tasaisin väliajoin. Keräilen näitä uutisia tälle sivulle.

Varsinaisen suuri ruokakeskustelu

Oli hienoa päästä kuuntelemaan miten minun lasteni päivittäisen ravinnontarpeen kolmasosasta keskusteltiin. 

Kouluruokailudesign ja vieraita Italiasta, ei maistu ja maistuu, kouluruokadiplomista apu?

Tällä viikolla kouluruokauutiset olivat poikkeuksellisen ääripäistä kouluruokamaailmaa; Kouluruokailuun tuodaan muotoiluhanke, italialaiset gastronomian opiskelijat tutustuvat kouluruokailuun Suomessa, kouluruoka jää oppilailta lautaselle yhtäällä, toisaalla vanhukset tulevat oppilaiden sekaan kouluruokajonoon. 

Energiajuomat K16

Vanhempainliitto haluaa kansalaisaloitteellaan saada aikaiseksi lain, joka kieltää energiajuomat alle 16-vuotiailta. Lakialoitteen saamiseksi eduskunnan käsittelyyn tarvitaan yli 50 000 kannatusilmoitusta.

Opetushallitukselta viestiä kotiväelle kouluruokailusta

Kotiväki-sivusto on tarkoitettu kouluikäisten vanhemmille ja huoltajille. Sivustolle on kerätty tiivistettyä ja mahdollisimman selkeää tietoa kouluruokailusta, ruoka- ja ravitsemuskasvatuksesta ja kouluikäisen ravitsemuksesta. Tavoitteena on tukea kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja edistää kouluikäisten hyvinvointia.

Kilpailutetun henkilökunnan kasvattajamahdollisuudet

"Myös koulun henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä on kehitettävä; koulussa kaikki aikuiset kasvattavat, eikä ruokapalvelussa piileviä resursseja pidä jättää huomiotta." Opetushallituksen uutiskirje Spektri 28.6.2012 

Suomi tunnetuksi laadukkaasta kouluruokailusta

Suomen ruokakulttuurin edistämistäätiö (ELO-säätiö) julkisti tänään tavoitteensa tehdä Suomi tunnetuksi laadukkaasta kouluruokailusta. Ehdotan kolminkertaista hurraa-huutoa tavoitteen valinnalle! 

Kiva syödä aikuisen kanssa!

Lapseni rupesi yhtenä päivänä kertomaan innostuneena kuinka opettaja oli syönyt hänen pöydässään.

Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 8.-9.10.2012

"Nuorten ruoka ja muutosmahdollisuus: ravitsemuksen rooli syrjäytymiskehityksen ehkäisyssä" - esitys (Minna Savolainen, TtM, projektipäällikkö, Terveyden­ ja hyvinvoinnin laitos) tuo varmasti kommentoitavaa tänne blogiin.

Kaikki syö! -kouluruokailun tuotekehitystä

Opetushallituksen kouluruokailufoorumissa (19.6.2012) pohdittiin onko kouluruokailu langennut positiivisen julkisuuden ansaan? Miksi yleisesti puhutaan kouluruoasta, ei kouluruokailusta? Foorumi tiedosti ettei kouluruokailua voi enää pitää erillisenä osana koulupäivää ja oppimista sekä perheen kotona omaksumaa ruokakulttuuria.

Meidän kouluruoasta maailmalle kerrottua

Kirjoitukseni suomalaisen kouluruokailun ajankohtaisista aiheista julkaistiin Yhdysvaltalainen kouluruokailun ammattilaisten School Nutrition Service-järjestön uutiskirjeessä. 

Lapsuusmuistoja - YLE kyselee ikäviä

Kuva kouluruokalautasesta ja kysymys "Mitä lapsuudesta jäi hampaankoloon?"

Uutta tietoa sivuista ja kirjoittajasta

Päivitin blogini esittelysivut (myös englanniksi) pääasiassa johtuen toimenkuvani muutoksesta.

Järjestä kurniva vatsa kampeamaan ylös sängystä

Koululaisen virkeystaso on tärkeää kouluviihtyvyyden tuntemisessa. Väsyneenä pienetkin asiat pännivät taatusti enemmän kuin virkeänä. Jos lukuvuoden alussakaan ei jaksa innostua uusista asioista niin oppiminen saa huonon kierteen taakakseen. 

THL: Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi-selvitys

Kesäkuussa 2012 uutisoitiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteesta "Joukkoruokailu on hyvää ravitsemuspolitiikkaa - saatavuudessa ja laadussa parantamisen varaa" (THL 14.6.2012).

Kesän kouluruokablogi-hitti

Kesän 2012 tarina skotlantilaisen koulutytön kouluruokablogista on näkynyt Suomessakin.

Lasten Parlamentti etsii kouluruokakirjoituksia

Nyt kaikki 9-14-vuotiaat voivat kirjoittaa kouluruoasta Lasten Parlamentin Kouluruoka-blogin syksyistä tulemista varten. Laita sana leviämään lapsille ja nuorille sekä opettajille!

Kesälomalle

Kesäloman lähestyessä kysyn jälleen "Mitä syödään ja missä" kun koululaisten lounasruokailu jää vanhempien huolehdittavaksi tai ainakin kustannettavaksi.

Laadukas KOULURUOKAILU tarvitsee lähiruoan lisäksi myös henkilöitä

Ruokatieto uutisoi Elintarviketeollisuusliiton ja Marttaliiton kannanotosta kotimaisen kouluruoan puolesta kestävän kulutuksen nimissä. Huomautan, että kouluruoan valmistaminen kotimaisista raaka-aineista ei takaa laadukasta kouluruokaa.

Koululaisten ruokaraadit, mitä kokemuksia on?

Jälkikirjoituksena kiitän Lasten parlamentin aktiivihenkilöitä kaipaamani tiedon mainostamisesta. Lasten parlamentti ilmoitti Facebook-sivuillaan julkaisevansa toukokuun alussa kouluruoka-aiheisen pop-up blogin, joka myöskin kerää lasten kokemuksia kouluruokailusta. 

Kirja: French Kids Eat Everything - Karen Le Billon

French Kids Eat Everything, kirjoittajana Karen Le Billon, on jälleen yksi julkisuuden herättämää uteliaisuuttani lukemani kirja. Kirja osoittautui hyväksi vastapainoksi Why Calories Count-kirjalle, konkretisoiden sen sanoman toteutuksen ranskalaisessa arkielämässä, josta itsellänikin on jotain kokemusta parin vuoden ajalta. Kirjoittaja antaa myös osansa kirjan julistuksen arvosta ranskalaiselle kouluruokailukulttuurille.

Farm to Fork - seminaari

Kasvisten lisääminen on monitahoinen ja yleismaailmallinen teema ravitsemuksessa. Yhdysvalloissa yksi kouluruokailun kasvisten käytön sekä nauttimisen edistämismenetelmistä on Farm to Fork-ohjelma kalifornialaisessa koulupiirissä.

Suomessa ei ole ilmaista kouluruokaa

Sovitaanko ettei enää mainosteta suomalaisen kouluruoan olevan ilmaista?

Kouluruoka maailmalla

Näistä linkeistä löytää tietoa millaista, miksi ja miten kouluruokaa muissa maissa syödään

Lehtijuttu: Kouluruoka kovien syytösten kohteena

Kouluruoka kovien syytösten kohteena uutisoi Kansan Uutiset verkkolehti 12.4.2012

Amerikkalaista kouluruokaa syömässä

Astuin lähes 20-vuoden tauon jälkeen Amerikkalaiseen koulukahvilaan kun pääsin vieraaksi Austinilaisen alakoulun ruokatunnille.

Pinkki lima, usalainen kouluruoka, yksi päättäväinen äiti ja kulttuurikysymys?

Maaliskuu 2012 oli melkoista mediamyrskyä Yhdysvalloissa kouluruokailussa käytetyistä raaka-aineista. Erityisesti myrskyn kohteena oli jauhelihaan lisätty "pinkki lima" eli suomeksi "lihaan verrattavat ainesosat". Huhtikuu 2012 tuo aiheeseen poliittisia käänteitä kts. jutun lopussa oleva lehtiartikkeli-listaus. 

Syö enemmän kouluruokaa. Syö parempaa kouluruokaa. Aktivoi itsesi ja muut.

Foreword afterwards: I wish to express grateful thank you to Professor Marion Nestle for listing my blog writing about the book "Why Calories count" in her blog among other commentators. 

Ruokatieto kirjoittaa bloggaamisesta asiantuntijana

Facebookissa on tällä hetkellä esillä ravitsemusasiantuntijan rooli sosiaalisessa mediassa kts. esim. Ravitsemusuutiset (ei vaadi omia FB-tunnuksia). Aiheen käsittelyn laukaisijana on Ruokatiedon juttu  "Ravitsemusblogien kirjoittajat: Ravitsemusviestintä tarvitsee onnistuakseen sosiaalista mediaa" (26.3.2012).

"Angry Birdies" kouluruokailun muutosvoimana

Ruokatieto uutisoi "Ravitsemusblogien kirjoittajat: Ravitsemusviestintä tarvitsee onnistuakseen sosiaalista mediaa" (26.3.2012). Kouluruoka nimenomaan tarvitsee viestinnässään onnistuakseen sosiaalista mediaa, koska se on osa kouluruokailua, johon vaikuttavat hyvin monet asenteista riippuvat tekijät. Ruokatiedon jutussa kerrotaan miten sosiaalinen media vaikuttaa asenteisiin. Jutussa mainitaan tähän kirjoitukseen sopivasti myös Kouluruokatietopankki. 

Angry Birdies kouluruokailun muutosvoimana

Lounasrahojen jako ja venytys erässä kirjassa, vertailua Suomeen.

Lunch Money - serving healthy school food in a sick economy on maaliskuussa 2012 julkaistu kirja, joka pyrkii osoittamaan miten usalaista kouluruokailua voi muuttaa terveellisempään ja paikan päällä valmistettuun ruokailuun.

Uutisointia kouluruokasuosituksista

Blogiini tullaan edelleen eniten hakusanalla "kouluruokasuositus". Lukemisen helpottamiseksi kerään erikseen tälle sivulle kouluruokasuosituksia koskevaa uutisointia: 

24.3.2012 Kouluruokakilpailun voittaja on... , Kuka voittaisi kouluruokailukilpailun?

26.3.2012 listaa lehtiuutisoinnista päivitetään. Hienoa, että pidetään yllä positiivista uutisointia kilpailusta. 

Kirja: Kouluruokailu kutsuu nauttimaan ja oppimaan

Peruskoululainen viettää liki 900 tuntia opiskeluidensa aikana kouluruokailun parissa! Näin on varmasti muissakin maissa, joten kansainvälisesti tärkeä kysymys on "miten kouluruokailun lisäarvo saadaan välittymään oppilaille?"

Kyökin kautta sisään usalaiseen kouluruokailuun

Pääsin vierailemaan yhden Austinin alueen koulupiirin keskuskeittiöllä paikallisen julkisen koulun vanhempaintoimikunnan kutsun mukana.

Kouluruokailun positiivista elämysmainontaa tulossa!

Ravintola- ja elämysalojen puheelta kuulostavaa maineenluomista ja palvelumuotoilua ajetaan nyt sisään julkisiin keittiöihin ja niiden ruokayhteisöihin.

My summary of Sustainable Development education in Finland and in US

United Nation has named 2005-2014 as Decade of Education for Sustanable Development. The UN states: "Throughout the Decade, education for sustainable development will contribute to enabling citizens to face the challenges of the present and future and leaders to make relevant decisions for a viable world." 

Tuore lähiruokaselvitys vs. 350 milj. euron julkisen ruokapalvelun potti

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 6.3.2012 lähiruokaselvityksen, josta löytyy muutosmenetelmiä kouluruoankin osalta. 

Perjantaikevennys - tunnusmusiikkia kouluruokalalle ja muuta markkinointia

I Spy ... Marketing success!

Kouluruokakeskusteluita Suomessa ja Usassa

Kouluruokaa koskevien tutkimustulosten lisäksi seuraan ajankohtaista mutu-tietoon perustuvaa keskustelua.

Marathon Kids-ohjelma, empiiristä kokemusta usalaisesta terveyskasvatuksesta

Lapseni juoksivat maratonin! Varmasti moni muukin lapsi on juossut, mutta onko sitä vanhemmat tulleet huomanneeksi.

Syntymäpäivähaastattelu

Ruudulleni osui jokin aika sitten erään blogin syntymäpäivähaastattelu. Se nauratti sen verran, että halusin haastatella omaa blogiani Hänen täyttäessään yksi vuotta.

Onneksi olkoon Kouluruokatietopankki, täytät yksi vuotta. Miltä tuntuu?

Uskomattomalta. En vuosi sitten uskonut näkeväni yksivuotispäivääni. 

Miten sinä synnyit?

Sain alkuni tylsistymisestä. Toimittajani tylsistyi asuessaan ulkomailla tuottamaan lapsilleen 24/7 ruokailun ja muisteli haikeana miten Suomessa lapset olivat saaneet päiväkodissa jopa kolmekin ateriaa. Hän kaipasi suomalaista kouluruokailua vapauttamaan hänet edes lounaan valmistuksesta viitenä päivänä viikossa. 

Toisaalta Maarit tylsistyi toimettomuuteen lasten viettäessä päivät koulussa. Hän surffaili netissä ja kommentoi siellä täällä. Samoihin aikoihin hän osallistui paikallisen Austinin koulupiirin tiedotustilaisuuteen kouluruokailusta, kuten oli osallistunut Ranskassakin, vaikka omat lapset eivät koulun ruokalasta paikkaa olleet saaneetkaan. Hakiessaan näille kokemuksille vertailevaa tietoa Suomesta hän tuli tehneeksi muistiinpanoja lähinnä itselleen ja pistäneensä muutamia nettisivustoja seurantaan. 

Julkisen alkuni sain kai Ravitsemusuutisten keskustelussa ruokapolitiikan vaikutuksesta ihmisten ravitsemukseen blogin toimittajan Janne Huovilan kommentista : "Sinun pitäisi Maarit alkamaan pitää tällaista blogia"…. Maarit kirjoitti kollegalleen Sanna Talvialle helmikuussa 2011 mailin, jonka hän (luvalla) julkaisi Sannasoppa-blogissa: 

”Nyt lapseni eivät ole osallistuneet joukkoruokailuun kohta kolmeen vuoteen: Ranskassa lapset haettiin koulusta kotiin lounaalle kesken päivän ja täällä USA:ssa lounas viedään eväinä kouluun. Pystyn toteuttamaan yksilöllisyyttäni ravitsemuksessa 24h rajana vain oma jaksaminen ja kiinnostus etsiä vaihtoehtoja uudessakin kulttuurissa. Olen todellakin havahtunut siihen etteivät vanhemmat tosiaankaan tarjoile 100% lastensa aterioista Suomessa. Yritin etsiä jotain positiivista omasta lasten lounaslaukkujen pakkaamisesta joka aamu kun homma alkaa jo vähän uuvuttaa... Ainakin tiedän mitä lapseni syövät päivän aikana. Olen tässä suhteessa etuoikeutettu NYT, mikä saa tiedostamaan, että palatessani Suomeen joudun antamaan lasteni ravitsemuksesta suuren osan instituutioiden käsiin. Ja kohtaamaan taas sen etten välttämättä tiedä ja näe mitä lapseni syö päivän aikana. Viitenä päivänä viikossa, 40 viikkoa vuodessa, useita vuosia ts. vaikutukset pitkän aikavälin terveyteen ovat selviä ilman suurempia tutkimuksia. Puhumattakaan päivittäisestä jaksamisesta. Voin vain luottaa, että ruokailusta vastaavat yrittävät tehdä parhaansa annettujen resurssien puitteissa. Ja resurssit puolestaan ovat politiikan tulosta.”

Toimittajani oli siis tässä vaiheessa oman pohdintansa sekä koulutuksensa tuoman taustatiedon perusteella tullut siihen tulokseen, että kouluruokailun suurimmat haasteet olivat muualla kuin koulun keittiössä. Ja kun eduskuntavaalitkin olivat tulossa keväällä 2011 niin hän päätti julkaista keräämänsä materiaalin sekä suomalaisesta että usalaisesta kouluruokailusta antamaan taustatietoa kouluruokailuun vaikuttavista tekijöistä. Ja herättämään keskustelua muuallakin. 

Mikä on ollut parasta tässä vuodessa?

Kannustus kollegoilta, sekä taustalla että julkisesti tullut. Intoa jatkamiseen on myös tullut satunnaisista lukijakommenteista sekä lukijämäärän tasaisesta kasvamisesta.

Parasta on ollut myös mahdollisuus verkostoitumiseen kouluruokailun parissa ja puolesta työskentelevien kanssa. Toimin yksin ja yksityisesti, mutta nämä ihmiset ovat tuoneet työyhteisön tunnelmaa kommenteilla ja kannustuksella sekä tiedoilla että taidoillaan. 

Entä mikä on ollut kohokohta? 

Kohokohtia ovat ehdottomasti kaikki ne kerrat kun joku on katsonut minun ansainneen paikan omassa blogissaan tai painetussa sanassa. 

• Why Calories Count-kirjan omat sivut /  Food Politics-blogi (huhtikuu 2012)
• Ruokatieto / kirjoitus ravitsemusbloggaamisesta asiantuntijana (26.3.2012)
• Hgi:n yliopiston kotitalouspedagogiikan tutkimuslaitos / ajankohtaista (maaliskuu 2012)
• Kirja: Kouluruoka kutsuu nauttimaan ja oppimaan, esittely tässä kirjoituksessa. 
• Fed Up With Lunch / Sarah Wu: Guest Blogger: Finnish School Lunches (7.12.2011)
• Pöperöproffa / Patrik Borg: Vuosikymmen turhaa ruokatappelua -ja siitä opiksi (9.6.2011)
• Ravitsemusuutiset / Janne Huovila: Uutisoinnin armoilla (9.3.2011)
• Ravitsemusuutiset / Janne Huovila: Ota riski - tykästy sorsastaviin ravitsemustieteilijöihin (8.3.2011)
• Properuskoulu / Kai-Ari Lundell: Kouluruokasarja 
• Sannansoppa / Sanna Talvia: Oma blogiluettelo sivun alalaidassa
• Pronutritionist / Reijo Laatikainen: Ravitsemusblogeja-hakemisto
• Bloggerin Enkkua / Englannin opettaja X: Koulumaailma-blogilista

Sekä kaikki tykkäämiset ja jakamiset Facebook-sivuillani, jotka ovat tuoneet kävijäpiikkejä sivuni laskuriin.

Mikä on ollut ikävintä vuodessa?

Ikävintä on ollut muutama henkilökohtaiselta tuntunut minusta asiaton kommentti. 

Montako kävijää sinulla on ollut?

Nyt yli 7500. Näistä 1500 on Suomen ulkopuolelta. Heidän osuutensa on kasvanut huomattavasti vuodenvaihteen jälkeen. Siksi katsoin tarpeelliseksi esittäytyä myös englanniksi. 

Näen, että minua käytetään jo tietopankkimaisesti ts. ei vain vilaista ensimmäistä sivua vaan tehdään hakua ja avataan useita sivuja sekä palataan myöhemmin lukemaan lisää. Ei, en näe kuka käy. Kone vain ilmoittaa minulle "new readers" ja "returning readers" prosentit, sekä kuinka monta sivua kukin lukijatyyppi avaa. 

Miksi haluat tulla isona?

En vielä tiedä haluanko tulla tästä isommaksi. Vanheta aijon toki. Tunnen mielenkiintoa sen raportoimiseen, miten kuntavaaleissa käsitellään kouluruokailua. 

Haluaisin tulla teknisesti toimivammaksi hakemistoksi, mutta se ei taida olla mahdollista ilman toimittajan vaihdosta teknisemmin toimivampaan versioon... Joten nautin nyt kotikutoisesta ulkonäöstäni, joka korostaa minun olevan kansalaisaktivismin eikä ison organisaation tulos.  

Mitä terveisiä haluat lähettää uusille sekä palaaville lukijoillesi? 

Kiinnostukaa kouluruokailusta vielä enemmän. Vanhemmat, riittää vaikka kiinnostuisitte vain oman lapsenne syömisestä kouluaikana. Ehkä hän sen tuen turvin on henkilö, joka saa vierustoverinsakin kiinnostumaan kouluruokailusta. Päättäjät, ottakaa selvää kouluruokailusta niin paljon, että näette sen olevan sijoitus eikä kulu. 

Siteeraan juuri ilmestyneestä kirjasta Ruoka - oppimisen edellytys ja opetuksen voimavara tekstiä, joka tuntui ihan syntymäpäiväonnitteluilta:

"Kuluttaja joutuu sovittamaan valintatilanteensa suhteessa ruoan saatavuuteen ja edullisuuteen. Kestävästi tuotetun ruoan saatavuus ja siihen liittyvä tuotetieto kuluttajille ovat vasta hahmottumassa, samoin kuin uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja vaihtoehtoisten elintarvikeverkostojen kehittäminen. Muutokset mahdollistava suurin liikkeelle paneva voima on ruoan julkisen hankintatoimen ja julkisten ruokapalvelujen kehittäjien käsissä. Niiden osalta taas kansalaisaktiivisuus on avainroolissa." (s.119)

Yhteistyöterveisin

Kouluruokatietopankki

p.s. vuonna 2013 blogi täytti kaksi vuotta. Vuosipäivän kunniaksi julkaisin blogin kaksivuotis-haastettelun "Toinen syntymäpäivähaastattelu".

Kouluruokailun uusi merkitys

Kuinka moni onkaan havainnut, että 30min päivittäinen ruokatauko tuottaa yhteensä 22,5 vuosiviikkotuntia? Tämä on yhtä paljon kuin koulussa on liikunnan opetusta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti julkaisi 21.2.2012 kirjan, joka antaa kouluruoalle uudenlaisen merkityksen välineenä laajemmalle oppimiselle.

Finnish School Lunch, info + photos

This is not official information page for Finnish School Lunch. But as my blog is about school lunch issues in Finland, I do get visitors from outside Finland with search term "Finnish School Lunch". Therefore I wish to provide hit-page that displays information available in English. 

For official information about Finnish School Lunch-issues, please see 

• Eating and Learning together - recommendations for school meals (2017)
• General information / School Meals in Finland by Finnish National Board of Education (2008, pdf)
• Free School Meals – A Finnish Innovation -page by Finnish National Board of Education
• ELO Foundation’s School Meal Network
• Overview of school lunch issues in Nordic coutries / Nordic Network of National Technology Platforms – Food for Life (2010)
• Current Statistics / School Health Promotion Study by National Institute for Health and Welfare 
• Study / School and workplace meals promote healthy food habits (Raulio et all. 2010)
• School lunches are mentioned in "The National Core Curriculum for Basic Education 2014" ( Section 5.5 The objectives and key principles of provision of nutrition, and food education in basic education).

For research information about free school lunch please see page "Tutkittua tietoa kouluruokailusta" >>

Overview of the laws covering school lunch can be found in school meal recommendations on page 17>>

For school lunch menu in English, please see menu from Helsinki food service group that caters over 50 000 people daily, link. 

For photos, please refer

• In Instagram with #kouluruoka
• Blog by elementary school teacher: Properuskoulu / kouluruoka, discussed items are about general school life and decisions that effect it
• In this blog:  Finnish traditional Holiday school lunch

For more information about this blog in English in here. 

Seminaarikokemus: Kasvisten tuottaminen kouluruokailuun

Yhdysvaltojen hinnat ja ravitsemustottumukset eivät vastaa Suomea, mutta kouluruokailun ohjeistamisessa erot kasvisten kohdalla maiden välillä ovat vain muodollisia. Tämän takia tuntui mielekkäältä osallistua tällä viikolla tunnin mittaiseen American Academy of Nutrition and Dietetics järjestämään seminaariin, joka käsitteli miksi ja miten toteuttaa koululaisille kustannustehokkaasti kouluruokasäädökset kasvisten osalta. Oletan käsiteltyjen aiheiden sekä tiedon esittämistapojen kiinnostavan suomalaisia kouluruoka-asiantuntijoita kaikilla tasoilla koululaisen vanhemmasta ruokalistojen suunnittelijoihin sekä päättäjiin. Valitettavasti lupaa esityksessä käyttettyjen hyvien havainnollistavien kuvien julkaisulle ei ole. 

Seminaari järjestettiin webnair:na eli siihen osallistuttiin omalta tietokoneelta. Esitys koostui kahdesta luennosta ja lyhyestä kyselyjaksosta lopussa. Osallistujina oli yli 250 kouluruokailun ammattilaista ympäri Yhdysvaltoja (ilmoittautuminen tapahtui ainoastaan Academy of Nutrition and Dietetics jäsenjärjestön School Nutrition Services kautta). Seminaari oli jäsenille ilmainen (jäsenmaksu $25 + pääjärjestön jäsenmaksu). Tapahtumaa sponsoroi Alliance for Potato Research and Education. 

All Fruits and Vegetables Really Do Fit on MyPlate

Puhujina

Joanne Slavin, PhD, RD

Professor, Department of Food Science and Nutrition, University of Minnesota

-osallistunut mm. vuoden 2010 amerikkalaisten ravitsemussuositusten laadintaan

Adam Drewnowski, PhD
Director, Center for Public Health Nutrition & Professor of Epidemiology
School of Public Health, University of Washington

Professor Slavin selosti mikä osuus kasviksilla (sisältäen siis vihannekset sekä hedelmät) on ravintoainesuositusten täyttymisessä. Tärkein sanoma oli, että kasvisten avulla monet ravintoainesuosituksista pystytään täyttämään ylittämättä kalorisuositusta. Esimerkkinä olivat kuitu ja kalium, joita molempia amerikkalaiset saavat huomattavan vähän suosituksiin nähden. Hän myös pohjusti pitkään millaista näyttöä haetaan ravitsemussuosituksia muodostettaessa, Yhdysvalloissa joka viides vuosi. Hän selvitti kasvisten suurta osuutta suosituksissa, siitä  huolimatta ettei näyttö terveysvaikutuksista esim. syöpää suojaavista tekijöistä ole täysin yhtenevää määrän kanssa. Kasvikset ovat kuitenkin "se parempi vaihtoehto" ruokavalion muille vaihtoehdoille ja juurikin sen kalorikokonaisuuden hallinnassa. Yksi mielenkiintoisista kuvista vertaili kaliumin ja kuidun saantilähteitä per kalori osoittaen banaanin ja perunan olevan samanarvoisia. Asiaa ei esitetty suoraan, mutta oletan tämän olevan viittaus Yhdysvaltojen kouluruokasäädösten valmistelun aikana käytyyn kiistaan tuleeko tärkkelyspitoisten kasvisten, eli perunan, käyttöä rajoittaa kouluruokailussa. 

Yksikään hänen dioistaan ei maininnut marjoja, mutta mustikat olivat kuvituksena useissa kuvissa kuten ovat vuoden 2010 Yhdysvaltalaisissa ravitsemussuositusten kannessakin. Kysyinkin siis onko marjoilla osuutta ravitsemussuositusten toteuttamisessa vai ollaanko väestöä ohjaamassa käyttämään enemmän marjoja. Suositusten valmisteluun osallistunut professori kertoi, että asiantuntijat vastaavat vain suositusten laatimisesta. Visualisointi sekä suositusten käyttöönoton ohjeistus ovat maatalous- ja terveysministeriöiden vastuulla. Hän ei nähnyt marjoilla olevan Yhdysvalloissa osuutta suositusten toteuttamisessa korkean hinnan sekä rajoitetun saatavuuden takia. Hän myös esitti kommentin ettei kasvisten värillä ole aina tekemistä niiden ravitsemuksellisuuden kanssa vaan esim. useat hyvin värittömät kasvikset, kuten peruna, ovat hyviä lähteitä esim. C-vitamiinille ja kaliumille. Adam Drewnowski osallistui vastaukseen pohtimalla, miten kasvisten värien kontrastit (i.e. kasvisten monipuolinen käyttö, oma tarkennus) ovat tärkeitä kasvisten käyttettävyydelle sekä jos oikein kuulin niin myös kasvisten ravintoaineiden käytettävyydelle (vastaukset annettiin suullisesti, ilman diatukea). 

Tämän kasvisten tärkeydestä kalorisaannin vähentäjänä muistuttavan johdannon jälkeen Dr Adam Drewnowski johdatteli pohtimaan mitä maksaa "My Plate", eli ravintosuositusten visuaalinen malli käytännössä. 

Dr Drewnowski aloitti laskemalla osuuksien grammamäärät ruokavaliossa (kaava ei jäänyt mieleen), muuntamalla grammat kaloreiksi ja viimein keskiarvohinnoiksi. Ei ole yllättävää, että kasvikset ovat kalleimpia per kalori. 

Tämän jälkeen hän esitti tuloksia vielä julkaisemattomista laskelmistaan, missä vertailtiin eri kasviksia asteikolla hinta per 10% ravintoaineiden saantisuosituksista (i.e. monipuolisen ruokavalion perusteena on ettei ravintoaineen saanti ole yhden lähteen varassa, oma tarkennus). Useille eri ravintoaineille oli omat kaavionsa, mutta kouluruokailua ajatellen mielenkiintoisin oli kaavio missä oli yhteenlaskettu 7 eri ravintoaineen (mm. c-vitamiini, folaatti, kuitu...) kustannustehokkuus. Tuottavimmiksi avainravintoaineet per hinta sisältäväksi kasvikseksi osoittautuivat kuivatut pavut sekä perunat. Mustikat taisivat olla kalleimpia. Dr Drewnowski huomautti useissa kohdin, että kustannustehokkuutta katsottaessa on huomioitava myös lasten mieltymykset ja halukkuus syödä kutakin kasvista. Ja muistutti, että tutkitusti lapset suosivat energiarikkaita vaihtoehtoja luontaisen taipumuksen takia ja siksi suklaa maistuu paremmin kuin omena vaikka omena on ravintotiheämpää ruokaa. 

Loppukysymyksissä kysyttiin tullaanko jatkolaskelmissa huomioimaan myös eri "My Plate"-osuuksien kustannukset ympäristölle tarkoittaen ilmeisesti hiilijalanjälkeä. Tämä arvio tullaan kuulemma tekemään, mutta Ranskalaisesta aineistosta, koska vastaavia ei ole Yhdysvalloissa saatavilla. Toinen loppukysymys oli huomioidaanko eri kasvisten kustannuksissa, mitkä ovat niiden vaikutukset työvoimakustannuksiin tarjolle asettelussa. En valitettavasti kuullut vastausta, mutta kysymys on aiheellinen pohdittavaksi tutkimustuloksia sovellettaessa.  

Lopuksi Dr Drewnoskin lausahdus: Vesi on kallein raaka-aine, koska sitä sisältävät elintarvikkeeet tarvitsevat eniten säilytystilaa sekä säilyvyyden suojausta esim. viilennystä. Kasvikset ovat hyvin vesipitoisia ja siksi kalliita. 

Koululaisten sanomalehtiviikolla kirjoitettiin paljon kouluruoasta

Sanomalehtiviikkoa vietettiin 6-10.2.2012. Monissa maakuntalehdissä, ainakin nettisivuilla, näytti olevan oma palstansa nuorille kirjoittajille. Ja nuorten kirjoittajien usein käsittelemä aihe oli kouluruoka, suoraan otsikoituna opettajan/lehden antamalla aiheella "kouluruoka".

Positiiviseksi imagotalkooksi ei hanketta voi kutsua. Harvassa olivat uudet aiheet kouluruokailun moittimisessa, vaikka sukupolvi on vaihtunut. Harvassa olivat myös julkaistuista teksteistä kiitossanat tai kehut kouluruoalle. Yllättäen yläkoululaisten teksteissä niitä näkyi enemmän kuin hellyttävissä alakoululaisten kolmen rivin sanomissa. Pohjanoteerauksen vei kuitenkin toimittajien viikon aloitusjuttu: Kouluruoka, yäk vai nam? Lue, kuinka kouluruokaa syöneiden toimittajien kävi! (juttu lisätään mustalle listalle)

Suuren valituksen keskellä koululaiset ottivat muitakin aiheita esiin: oltiin havahduttu, että raha kouluruokaan tulee veroista ja omalta kaupungilta, ehdotettiin maksullisuutta, lisää kalaa, ihmeteltiin kasvisruokien määrän kasvua, lämpimän ruoan loppumista kesken lasagnepäivinä, koulun tarjoamien välipalojen kalleutta verrattuna kaupan karkkitarjontaan. Muistutettiinpa myös ruoan valmistajien arvostuksen puuttumisesta ilman syytä. Lukiolaisten uutisverstas oli ottanut ajankohtaisen ruokatrendin karppauksen otsikkoonsa ja käsitteli aihetta mielestäni oikein hyvin, jopa ulkopuolisen asiantuntijan voimin sekä ruoantuottajan näkökulmasta.

Vinkkinä ensi vuodelle: Minusta olisi ollut kiinnostavaa lukea miten koululaiset kokivat ruokalistaan vaikuttamisen, ruokalan ulkonäöstä ja olivatko saaneet osallistua itse, mitä he tietävät ruokansa alkuperästä jne. Entä olivatko koululaiset arvioineet ruokansa ravitsemuksellisuutta ja kouluruokasuositusten mukaisuutta. Vähän kuten tässä toimittajan jutussa "Paloiteltu kouluruoka" (Raahen Sanomat 7.2.2012, lisätty blogiin 13.2.2012)

Sanomalehtiviikon kouluruokakirjoituksia (julkaistu ko. lehden internet-sivujen mielipidepalstalla tai sanomalehtiviikko-sivustolla)

Pohjalainen.fi 

• alakoululaiset (joka päivän n. 10 julkaistusta aiheesta 1-2 oli kouluruoasta) : Kouluruoka, Jälkiruokatoive koululle, Spagetti, Kouluruuat Vaasassa, Kouluun enemmän kalaa, Herkkuruokaa, Kouluruoka, Kouluruoka
• yläkoululaiset (vähemmän julkaisuja): Kouluruoka

Kouvolan Sanomat

• Surkea kouluruoka vie keskittymiskyvyn, Koulunkäynti on kivaa ja kouluruoka hyvää

Ilkka.fi

• Ilmajoen lukion lehtityön kurssin uutisverstas-sivu: Karppaus ei näy koulussa
• Haastatellut oppilaat: "Kouluruoalla ei aina jaksa". Kuvatekstin jatko: Onneksi tarjolla on myös lisukkeita, joilla annosta voi täydentää. (kuvastaa tutkittua tietoa, että kouluruokaa ei mielletä ateriaksi, johon kuuluu myös lisukkeet)
• Miksi kouluruokaa on pitänyt muuttaa?, Kouluruoan puolesta, Kouluruoka paremmaksi, Kouluruoka, Kouluruoan taso, Kouluruoka

Keskisuomalainen

• Kouluruoka on hyvää ja terveellistä (pidempi mielipidekirjoitus): " Miettikää niitä ihmisiä, jotka vaivalla valmistavat oppilaille ruokaa joka arkipäivä, ja mikä on siitä kiitos? Puolet ruoasta menee biojätteeseen."

HS.fi

• (toimittajan ja koululaisten yhdessä tekemä juttu) Mitä muut lapset syövät? 

Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma vuosille 2012-2015

Hämmästelen miten vähän kouluruokailua mainitaan päivittäisenä työkaluna nykyisen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa seuraavalle neljälle vuodelle. Tämän piti olla jälkikirjoitus oppilashuoltoa koskevaan kirjoitukseeni, mutta tekstin venyessä julkaisen sen omana osiona.

Valtioneuvosto on tehnyt istunnossaan 8.12.2011 periaatepäätöksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta vuosille 2012-2015. Tähän ohjelmaan on valittu kolme kärkitavoitetta: osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta. Tavoitteet on jaettu neljään kokonaisuuteen ja yhdeksään strategiseen tavoitteeseen. "Seurataan ja valvotaan arjen rakentumista"-kokonaisuudessa strateginen tavoite numero kahdeksan (s.35) on "Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä." Kohdasta 8.1 "Terveelliset elämäntavat" löytyy maininta kouluruokailusta: 

   
2011-2015 hallituksen Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kohta "Oppilashuolto" ei kouluruokailua mainitse vaan tavoitteeksi asetetaan "Varmistetaan terveydenhoitajien, koulupsykologien ja koulukuraattorien palveluiden riittävyys. " 

Kouluruokailu on osa myös opetusta sekä ravitsemuspolitiikkaa. Joten oletin aiheen löytyvän otsikon "Kehittämisohjelman suhde muihin ohjelmiin"-alta (s.45). Ilmeisesti kouluruokailussa ei nähdä "selkeästi" olevan lapsi-ja/tai nuorisopoliittista näkökulmaa kun sitä ei tästä kohdasta kehittämisohjelmaa löydy. Kun kouluruokaa ei mainita edes kesäkuun 2011 hallitusohjelman neuvottelutuloksessa niin aiheen on katsottu ilmeisesti tässä hallituksessa olevan "so last season"... 

Sitähän kouluruoka ei ole, joten kuntavaaleja odotellessa ja kun nyt oppilashuoltoon ollaan kiinnittämässä huomiota yleisestikin niin pidän meteliä, että kouluruokailun ei unohdeta olevan osa perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainittua "hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa" eli oppilashuoltoa. 


Vaikka ei mainitsekaan kouluruokailua, nykyhallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma antaa kyllä mandaatin käyttää kouluruokailua päivittäisenä työkaluna kolmen kärjen iskemisessä eteenpäin arkielämässä.

Kouluruokailu on oppilashuoltoa

Oikeuskansleri älähti tammikuun 2012 lopussa kuntien huonosta halusta panostaa oppilashuoltoon (YLE 30.1.2012). Erityisen ikävää oli lukea, että rahaa oli valtion taholta annettu lailla säädettyihin koululaisten terveystarkastuksiin, mutta raha oli käytetty kolmasosassa kunnista muuhun kuin tähän tarkoitukseen. Haluaisin uskoa, että rahaa ei oltu näissä kunnissa käytetty terveystarkastuksiin, koska se asia oli jo kunnossa. Joten raha oli käytetty oppilashuoltoon muuten kuten esim. kouluruokailun parantamiseen. Kuntien nimiä ei julkistettu, joten en voi pyytää ko. kunnissa asuvia lukijoitani antamaan arviota vaan yritän elää positiivisessa ajatuksessa. Huonolla menestyksellä.

Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa. Se mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa, päivitetty 2010. 

"Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa." (s.43)

"Kouluruokailu
Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa." (s. 45)

Opetushallitus on julkaissut oppilashuollon käsikirjan "Huomisen Hyvinvointia - Kehys oppilashuollon kehittämiselle" lokakuussa 2011. Takakansi sanoo

Oppilas- ja opiskelijahuollon näkökulmasta 2000-luku on ollut merkittävä ajanjakso. Sen kuluessa oppilashuolto on vakiinnuttanut asemansa kunnissa ja kouluissa: oppilashuolto on sisällytetty koululainsäädäntöön ja opetussuunnitelman perusteisiin, kuntien kehittämistoimintaa on rahoitettu valtionavustuksilla ja sen puitteissa on tehty kuntien ja seutujen oppilashuollon strategiatyötä. Tämän päivän koulussa opetus ja oppilashuolto kulkevat luontevasti käsi kädessä. 

Oppilashuollon kehittäminen edellyttää laajan kokonaisuuden ymmärtämistä. Oppilashuolto on moniammatillista työtä, jossa yhdistyy eri ammattialojen asiantuntijuus ja erilaisten toimintakulttuurien synnyttämä osaaminen. Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle on käsikirja opetuksen järjestäjille ja kunnille, joissa oppilashuollon kehittäminen on ajankohtaista. Julkaisun tarkoituksena on toimia kehittäjän työn tukena ja avata näkymiä oppilashuollon kokonaisuuteen, perusteisiin ja taustaan. Julkaisu toimii apuna myös oppilashuollon kehittämissuunnitelmien tai strategioiden laadinnassa. 

Oppilashuollon tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen turvaaminen. Työn tulokset kantavat kauaksi tulevaisuuteen.

Pikahaulla (cntr+f / kouluruoka) kouluruoka mainitaan ko. käsikirjassa kahdessa kohtaa. 

• s. 67: "Oppilashuollon palvelurakenteen itsearviointimallin kuvaustasot ja -kohteet. / Lisäksi koulutasolla kriteerit kohdentuvat myös opintososiaalisten palveluiden saatavuuden kuvaamiseen ja todentamiseen. Opintososiaalisia palveluja ovat kouluruokailu, koulukuljetus sekä koulumajoitus."
• s. 71: "Mittauskohteet ja kriteerit koulu- tai yksikkötasolla / opintososiaalisten palveluiden saatavuus / kouluruokailu: euroa / oppilas, aterioiden energiaravintoaineet, energiasisältö, ruoka-aineet ja ruokalajit / kansalliset suositukset"

Minun mielestä aika kevyesti sanottu oppilashuollon käsikirjassa kouluruokailusta! Jätetäänkö oppilashuollon arvioinnissa huomioimatta kokonaan, että kouluruokailu ei ole vain ruokaa? Vain syöty kouluruoka vaikuttaa terveyteen ja siihen tuleeko ruoka syödyksi vaikuttaa mm. 

-mihin aikaan kouluruoka on saatavilla, millaisissa tiloissa se tarjotaan jne. 

-Euroa / oppilas-kriteeri saa miettimään tarkoitetaanko sillä vain raaka-aineiden kustannusten arvioimista? Vaikuttaahan kouluruokailuun myös investoinnit keittiölaitteisiin, ruokalaan sekä henkilökuntaan. 

-jne.
-Taulukossa 1: "Oppilashuollon kehitys 2000-luvulla" ei ole mainittuna Kouluruokasuosituksia 2008. 

Otan esimerkin kohdasta, missä kouluruokailun soisi näkyvän:

s. 61: Seuraavassa on kuvattu lyhyesti oppilashuollon kehittämistoiminnan tavoitekokonaisuuksia. Näitä voidaan tarkastella sekä kunnan tai opetuksen järjestäjän sekä yksittäisen kouluyhteisön näkökulmasta.

Kohta 3: Oppilashuollon palvelut. Esi- ja perusopetuksessa oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollon palvelut – kouluterveydenhuolto sekä koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut – ovat osa oppilashuoltoa. Oppilashuollon palveluja tutkivia kysymyksiä on kuvattu taulukossa 5.

Oppilashuollosta myös pro peruskoulu-blogissa 31.1.2012: Lähes rikollisia kuntia sekä kirjoittajan alias "Enkeliporsas" kommentissa tähän kirjoitukseen.

Miten lisää kasviksia kouluruokaan

Suomalaiset eivät tammikuussa 2012 julkaistussa EU-raportissa nousseet kärkisijoille kasvisten kulutuksessa. Tässä kisassa kannattaa kilpailla, joten listaan mitä kouluruoka voi sijoituksen paranemiseksi tehdä:

Usan uudet kouluruokamääräykset

Otsikkoa ja sisältöä täsmennetty 29.1.2012. Päivitän listaa sitä mukaan kun ruudulle osuu.

Usassa julkistettiin ke 25.1.2012 uudet kouluruokamääräykset. Ne eivät ole suosituksia vaan säädöksiä ja niiden noudattamatta jättäminen vie valtion kouluruokailutuen. Porsaanreikänä on ettei koulun tarvitse tarjota kouluruokailutukea eikä siis noudattaa uusia säännöksiä. Esim. yksityiskoulut eivät saa kouluruokatukea ja siten säädökset eivät koske niitä.

Korostan, että Suomen uutisointi (THL, Ruokatieto) antaa virheellisen kuvan Yhdysvaltalaisen järjestetyn kouluruokailun olevan tarkoitettu vain vähävaraisten perheiden lapsille. Kyllä tavoite on, että uudistettua kouluruokatarjontaa myös ostettaisiin, koska kotoa tuotujen eväiden on todettu sisältävän usein epäterveellisiä vaihtoehtoja ja hyvin vähän tuoreita kasviksia. Myös mikrobiologinen säilyvyys on eväissä riskitekijä. (aikaisempia kirjoituksiani lue täällä ja täällä)

Säädösteksti löytyy tästä. Konkreettisemman kuvan muutoksesta saa taulukosta sekä vertailemalla ennen ja jälkeen ruokalistoja (kuva alla)

Lähde USDA.gov

Lyhyesti:

-Tämä on ainoa uudistus Usa:n kouluruokailussa 15 vuoteen

-Ruokalistan arviointi perustuu ruokaperusteisesti vs. ravintoarvoihin.

-Rajoittavina tekijöinä on edelleen kuitenkin ravintotekijöitä kuten kalorit (min/max), suola, trans-rasvat, tyydyttynyt rasva

-Suositus tulee lisäämään kouluissa tuoreiden hedelmien ja vihannesten tarjontaa sekä valikoimaa ja kokojyvätuotteiden käyttöä

-Tarjottavan maidon tulee olla 1% tai alle

-Vain rasvaton maito voi olla maustettua

Mitä eroa Suomen Kouluruokasuosituksiin (2008)? 
Kysyin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan sihteeriltä Raija Karalta ollaanko suomalaisia kouluruokasuosituksia uusimassa samalla kun uudet ravitsemussuositukset julkaistaan 2013. Aikataulua kouluruokasuositusten uusimiselle ei ole asetettu, mutta päivittämisen tarvetta seurataan koko kansaa koskevien suositusten valmistelun ohessa.

Suurin ero nykyisten suomalaisten kouluruokasuositusten ja Usan uusien suositusten välillä on, että Usassa suositusten toteutumista tarkastellaan ilmeisen aktiivisesti, koska valtion tuki riippuu miten hyvin suositukset toteutuvat kouluruokalassa. Eroa on myös tavassa ilmaista suositeltava määrä esim. kasvisten väreillä tai tärkkelyspitoisuudella. Ravitsemuksellisesti erot suosituksissa ovat muuten pieniä, mutta mikäli laskuni ovat oikein niin maksimi suolan määrä on tuplaten Usassa verrattuna Suomeen. 

• Kalorit esiopetus - 6lk 550-650 Kcal = Suomi, Yläkoulu 600-700 kcal vs. Suomi 740 kcal, toinen aste 750-850 kcal vs. Suomi 860 kcal
• tyydyttynyt rasva alle 10% kokonaisenergiasta
• sama kuin Suomessa. Suomalainen ruokavalio ei sisällä niin paljoa transrasvaa, että sitä tarvitsisi erikseen rajoittaa kouluruokasuosituksissa. Usassa uusi suositus asettaa 0g / annos (tuotetietoihin perustuen).
• Suola: Usassa natriumin maksimi raja menee iän mukaan 1230-1420 mg (3.1 -3.6 g suolaa,  kts laskuperusteet Evira ) 
• Suomessa yhtenäinen maksimisaanti kaikille ikäluokille 2.1g / 1000 kcal (ts. max 1.2-1.8 g suolaa). 
• Usassa lain voimaan tullessa puolet viljatuotteista tulee olla täysjyvää ja kahden vuoden sisällä kaikki.
• Suomessa täysjyvätuotteet ovat kuuluneet suosituksiin muodossa "tulee olla mahdollisimman runsaasti kuitua (ja vähän suolaa) sisältäviä".
• Kasviksista Usassa on viikoittainen tarjoiluvaatimus erikseen tummanvihreille, punaisille/oransseille, palkokasveille, tärkkelyspitoisille ja muille kasviksille (2010 Ravintosuositusten mukaisesti). 
• Suomessa on ohjeistettu määrällisesti "Täysipainoinen kouluateria sisältää päivittäin lämpimän ruoan, kasvislisäkkeen, ruokajuoman (maito/piimä), leivän ja levitteen. Puuro- ja keittoateriaa täydennetään leikkeleellä sekä marjoilla, hedelmillä tai kasvislisäkkeellä." / "Malliateria koostetaan siten, että lautasesta puolet täytetään kasviksilla"
• Ja laadullinen ohjeistus: "Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tarjotaan vaihtelevasti ja monipuolisesti. Hedelmät tarjoillaan sellaisenaan tai lohkoina. Juurekset tai vihannekset tarjotaan sellaisenaan tai pilkottuina, raakoina raasteina, salaatteina ja/tai kypsennettyinä tai ruokien osana, leivän päällä tai sämpylän välissä. Vuodenajan sesongit tulee hyödyntää ja käyttää kotimaisia vaihtoehtoja mahdollisuuksien mukaan. Etikkaan säilötyt kasvikset, kuten etikkapunajuuret tai maustekurkut eivät korvaa tuoreita kasviksia. Eriväriset kasvikset, hedelmät ja marjat lisäävät ruoan houkuttelevuutta."

Usassa uudet Kouluruokasuositukset ovat saaneet paljon uutisointia

• Usan maatalousminiseriön blogi elokuussa 2013: Schools Around the Country Successfully Implementing New Meal Standards.
• Usan maatalousministeriön virallinen tiedote (25.1.2012): First Lady to Announce New Nutrition Standards for Meals Served in America's Schools
• Ruoka-aktivisti Marion Nestlen hyvä yhteenveto asiasta (26.1.2012): Cheers for USDA'a new nutrition standards (sisältää paljon linkkjeä aiheeseen)

"Good work. Now let’s get busy on the next challenges:

• Set nutrition standards for competitive foods in schools—those sold outside of the lunch program as snacks and meal replacements.

• Teach kids where food comes from  

• Teach kids to cook" 

• Education Week 25.1.2012: New USDA School Meal Rules Cut Calories, Salt; Not Potatoes

"Some school districts, which have been adjusting their lunches to boost the amount of whole-grain items served, adding more fruits and vegetables, and serving low-fat and fat-free milk, have said the new meals will be too expensive to prepare, and despite a required boost in school-meal prices charged to students and more money from the USDA per meal, they will struggle to pay for all the the new requirements... Others have found that students aren't fans of healthier meals."

Näin yhdessä yleisökommentissa (Micheal Pollan FB) kerrottavan miten epäterveellisistä kouluruokavaihtoehdoista on kasvanut kouluissa valtavat pimeät markkinat.

• Obama Foodorama (Valkoisen talon virallinen blogi) 25.1.2012: First Lady Michelle Obama Calls on America To Embrace Healthier School Lunch Standards

"When we send our kids to school, we have a right to expect that they won’t be eating the kind of fatty, salty, sugary foods that we're trying to keep from them when they're at home," Mrs. Obama said. "We have a right to expect that the food they get at school is the same kind of food that we want to serve at our own kitchen tables."

• USA Today 25.1.2012: Goverment requires more fruits, veggies for school lunches

"Schools must meet the standards to get federal reimbursements for meals"

• Time 25.1.2012: School Lunches Are About to Get Healthier

"School districts also objected to some of the requirements, saying they go too far and would cost too much."

Varmaan erottuvin oli lakialoitteen valmistelun aikaisen kommentin "viranomaisten ei pitäisi sanella lapsillemme mitä heidän tulee syödä" toistaminen (Time magazine 25.1.2012). Valmistelun ajoilta Suomeenkin uutisoitiin pitsan laskeminen kasvisannoksena sekä perunan käytön rajoittamisesta käyty keskustelu. Maustetusta maidosta ei haluta luopua, koska se vähentäisi maidon käyttöä oppilaiden siirtyessä vapaastiostettavien virvoitusjuomien ja hedelmämehujen juojiksi.

• The New York Times 31.1.2012: Finally, Good News About School Lunches

"The school lunch program is at the forefront of the uphill battle to feed kids well in this country, and — one way or the other — it will set an example for them five days a week, probably until that example spreads to society at large."

Blogi-keskustelua

• The Lunch Tray-blogi 14.1.2012: This is Really BIG Deal, People: More on the New School Food Regulations

"The second (i.e. now former) method, called “Nutrient Standard Menu Planning” allows a school district pay less attention to the foods served, so long as the requisite number of nutrients are offered over the course of an entire week. ... One consequence of using the Nutrient Standard method is the increased reliance by school districts on manufactured products and meals. Manufacturers can fortify and tweak their products so that they are compliant with the nutrient standard and can also offer what’s called a “CN Label” that indemnifies the school district should it later be found noncompliant with federal nutrition regulations. The Nutrient Standard can also lead to some bizarre results: my own school district served graham crackers — essentially cookies — to kids at breakfast because they contain iron (due to fortification) and that helped the district meet the nutrient standard for iron. Crazy."

• Fed Up With Lunch 26.1.2012: News: New School Lunch Regulations (Paljon linkkejä uutisointiin)

"Sodium to decrease over a ten year period — Thumbs up: I wish this could happen a little faster than ten years… Let’s put this in perspective. My son Charlie is 3 years old and in ten years he’ll be in the 8th grade. Um, that’s a long time."

• FoodServiceDirector 26.1.2012: The New meal pattern regulations: What they mean to you (Yksityiskohtaista selvitystä uusista säännöistä)

"Water must be available in the service area, but water may not be offered in place of fluid milk for a reimbursable meal." ... " Students are, however, allowed to take ½ cup of a fruit or vegetable, rather than the full component, to make a reimbursable meal under offer versus serve. Students are still allowed to decline up to two food components at lunch. "

• FoodServiceDirector 1.2.2012: Schools react to new meal regulations in Healthy, Hunger-free Kids Act (Kokoelma linkkejä uutisointiin aiheesta)
• International Food Information Council Foundation (30.1.2012): Next Steps in the Evolution of School Meals: Dedication, Innovation, and Collaborarion.

"While these are the first new school meal patterns in more than a decade, they are not news to school nutrition professionals. Improving school meals has been an ongoing process in districts large and small long before TV chefs made it a headline issue. The district where First Lady Michelle Obama and Secretary of Agriculture Tom Vilsack made the announcement last Wednesday is, in fact, an outstanding example of excellence in school nutrition."

• Instute of Food Technologist / Food Technology magazine March 2012 : Making school foods healthier 

"The Cornell center’s Smarter Lunchrooms project conducts research to determine how cost-effective, easy-to-implement changes in school lunchrooms can encourage kids to make healthier food choices. The Smarter Lunchrooms tagline is “food’s not nutrition until it’s eaten.”
In their piece, Just and Wansink cite Cornell research showing that when kids are asked to choose either carrots or celery, 89% will choose and eat carrots. However, if they are given carrots without a choice, only 69% will eat them. “Instead of taking away choice, a better solution is to guide a child’s choice,” they write."

Uutisointia aiheesta Suomessa

• Ruokatieto 10.2.2012: Yhdysvallat antoi tarkat kouluruokasuositukset

"Lokerointi johtaa myös epäloogisuuksiin. Yhdysvaltojen uutta suositusta on arvosteltu joistakin linjauksista, kuten siitä, että pizzan sisältämä tomaattikastike lasketaan yhdeksi kasvisannokseksi. Aiemmassa ehdotuksessa myös hiilihydraattirikkaiden lisäkkeiden, kuten perunan tarjoamista olisi rajoitettu kahteen kertaan viikossa. Ruoka-alan lobbauksen seurauksena rajoitus poistettiin."

• THL uutiset 7.2.2012: Yhdysvaltain kouluruokasuositukset vastaavat suomalaisia suosituksia

"Yhdysvalloissa kouluja ja päiväkoteja kehotetaan tarjoamaan sekä hedelmiä että kasviksia vaihtelevasti jokaisella aterialla erillisenä aterian osana. Hedelmiä on suosituksen mukaan tarjottava aamiaisella vähintään 240 g ja lounaalla ikäryhmästä riippuen 120–240 g päivässä. Kasviksia on tarjottava lounaalla yhteensä vähintään 140–180 g päivässä ikäryhmästä riippuen, määrä jakautuu kasvisten laadun mukaan kuuteen alaluokkaan, joista jokaisesta on tarjottava jotain kasvista joka viikko. "

• Nelosen uutiset / Savon Sanomat 28.1.2012: Amerikkalaisten kouluruoasta tulossa terveellisempää

"Los Angeles Times -lehden mukaan kalifornialaisoppilaat kantoivat uudet ruuat roskiin ja aloittivat mustan pörssin roskaruokakaupan. Erityisen paljon kouluun salakuljetettiin kiellettyjä virvoitusjuomia ja sipsejä."

• Verkkouutiset 28.1.2012: Amerikkalaislasten kouluruoka kohenee - pizza lasketaan yhä kasvisruoaksi

"Suklaamaito on yhä sallittua, mutta se on valmistettava joko rasvattomasta tai vähärasvaisesta maidosta."  (Väärä tieto. Vain rasvaton maito saa olla maustettua)