Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 1:2007
Anu-Leena Arponen
”Miten nuo pienet ossaa ajatella nuin fiksusti?”
Lasten mielipiteitä arkiympäristöstään
Kouluruokaa koskevia otteista tekstistä:
3.2.2 Mitkä asiat kaipaavat parannusta?
Elämässä parannusta kaipaavia asioita raportoitiin myös runsaasti, keskimäärin noin viisi yhdessä vastauksessa ja yhteensä 309 kappaletta. Kuitenkin verrattuna elämässä hyvin olevien asioiden arviointiin, parannusta kaipaavia oli vaikeampi löytää tai tuoda esiin keskustelussa.
Seuraavassa taulukossa esitetään 10 yleisintä asiaa, jotka kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten mielestä kaipaisi heidän elämässään parannusta.
Kouluun liittyvistä parannusta kaipaavista asioista muodostui kahdeksan alaluokkaa (ks. taulukko 4). Maininnat liittyvät seuraaviin asioihin: kouluruokaan (13), suoriutumiseen koulussa (12), oppiainesisältöihin, läksyihin ja kokeisiin (11), koulupäivän rakenteeseen (9), fyysiseen kouluympäristöön (9), koulumatkoihin (5) ja välitunteihin (4).
Taulukko 4. Koulussa parannusta kaipaavat asiat Yhteensä 71 mainintaa
1. Kouluruoka 13 18%
2. Suoriutuminen koulussa 12 17%
3. Oppiainesisällöt, läksyt ja kokeet 11 15%
4. Koulupäivän rakenne 9
5. Fyysinen kouluympäristö 9
6. Koulumatkat 5
7. Välitunnit 4
8. Muut 8
Ensisijaisesti kouluruoka kaipaisi siis kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten mielestä parannusta koulussa. Toisaalta, kuten hyvin olevien asioiden arviosta käy ilmi, ilmaista kouluruokaa arvostetaan, mutta sen laadussa olisi kyselyyn vastanneiden mielestä parantamisen varaa. Vastauksista noin puolessa (6) eritellään tarkemmin, mikä kouluruuassa on vikana. Näistä kahdessa mainitaan kouluruoka huonolaatuiseksi, kahdessa moititaan liian vähäistä ruokamäärää, yhdessä toivotaan erikoiset ruuat pois ruokailusta ja yhdessä kiteytetään ongelma seuraavasti: ”Kouluruokailuun pitäisi panostaa enemmän, monipuolisempaa ruokaa ja valinnanvaraa”. Lisäksi kuudessa vastauksessa mainitaan ”kouluruoka” tai ”kouluruuan laatu”.
4.1. Johtopäätökset
Fyysisen kouluympäristön ohella kouluruokailu nousi suoranaiseksi vastausten kesto-teemaksi: kouluruokailu erottui vastauksista kysymyksissä, jotka koskivat sekä elämässä hyvin olevia että parannusta kaipaavia asioita, kouluviihtyvyyttä, koulupäivän rakenteen uudistusta ja vaikutusmahdollisuuksien parantamista. Lapset ja nuoret arvostavat mahdollisuutta ilmaiseen kouluruokaan – aikuisten tehtävä on taata koulussa tarjottavan ruoan laatu ja monipuolisuus. Varsinkin kun tiedetään, että se saattaa olla lapselle päivän ainoa lämmin ateria (Järventie 2001, 92). Kouluruoan laadun ohella tulisi lasten ja nuorten mukaan kiinnittää huomiota myös ruoan määrään: ruokaa ei aina riitä tarpeeksi. Vastaajat kaipaavat myös kiireettömyyttä ruokailuun.
Useassa kyselyyn osaa ottaneessa koulussa ruokatunnin pituus on vain 15 minuuttia. Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia käsittelevät kysymykset osoittavat, että lapset ja nuoret kokevat kouluruokailun ja monien fyysisen ympäristön tekijöiden olevan vaikutus-mahdollisuuksiensa ulottumattomissa. Koulujen yhteisöllisten toimintatapojen ja lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vastaisi oppilaiden toiveisiin kouluviihtyvyyden parantamiseksi: on aika ottaa oppilaat mukaan niin koulutyön kuin koulun fyysisen ympäristönkin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin!
4.2 Luotettavuuden arviointi
Kartoituksen pääasiallisena kohderyhmänä olivat oppilaskunnan hallituksen jäsenet, eli hyvin valikoitunut joukko oppilaita. Toisaalta oppilaskunnan hallituksessa toimiminen tarkoittaa, että edustaa yhteisessä koulun elimessä oman luokan oppilaita. Jos tämän roolin on oppinut ja sisäistänyt hyvin, ymmärtää ottaa myös muiden luokan oppilaiden mielipiteet huomioon. Roolin omaksuminen vie kuitenkin aikaa, ja sen onnistuminen riippuu myös siitä, millainen sija oppilaskuntatoiminnalla koulussa on ja millaisia rakenteita aikuiset ovat toiminnalle luoneet.
Moni opettaja oli huolissaan palautteessaan, että valitsemallamme kohderyhmällä jää paljon hyvinvoinnin ongelmia huomiotta. Kyselyn tarkoituksena oli kuitenkin kysyä lasten mielipiteitä asioihin, joihin voidaan vaikuttaa poliittisella tasolla, eli hyvin intiimejä ja yksityisiä asioita ei ollut tarkoituskaan tällä kyselyllä selvittää
