Helsingin sanomat kirjoitti 3. joulukuuta 2010 sivuten kouluruoan merkitystä lasten terveyden ylläpitäjänä. En selannut itse tutkimusta läpi, mutta epäilen ettei kasvisten käyttöä mitatessa eroteltu käyttöä kotona ja kouluruokailussa tai koulupäivinä ja viikonloppuina. Joten ei ole ihan viivasuoraa et Esimerkiksi vain 14 prosenttia 15-vuotiaista pojista syö päivittäin hedelmiä tai vihanneksia ja "Kouluruokaa on tarjolla vain viitenä päivänä viikossa" ovat ainoa yhteys toisiinsa.
Suomi lasten koulutuksen kärkimaa, terveydessä hännillä
Suomi sijoittuu Hollannin, Sveitsin ja Tanskan kanssa kärkeen lasten hyvinvoinnin tasa-arvon suhteen. Suurin kuilu heikommin pärjäävien ja muiden lasten välillä on rikkaista maista Italiassa, Kreikassa ja Yhdysvalloissa.
YK:n lastenjärjestön Unicefin raportti mittaa lasten hyvinvoinnin tasa-arvoisuutta rikkaissa maissa. Tutkimuksessa vertailtiin taloudellista hyvinvointia, koulutusta ja terveyttä 24 OECD-maassa.
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka kauas huonosti pärjäävien lasten annettiin pudota keskivertolapsista.
Parhaiten Suomi pärjäsi koulutuksessa ja huonoiten terveydessä. Viimeksi mainittuun vaikutti eniten hedelmien ja vihannesten vähäinen kulutus, jossa Suomi oli tilaston hännillä Unkarin kanssa.
Näin siitäkin huolimatta, että kouluruoka on Suomessa ilmainen.
Hedelmien ja vihannesten päivittäinen kulutus on suomalaisilla koululaisilla muita maita selvästi alhaisempaa. Esimerkiksi vain 14 prosenttia 15-vuotiaista pojista syö päivittäin hedelmiä tai vihanneksia.
"Kouluruokaa on tarjolla vain viitenä päivänä viikossa", Jyväskylän yliopiston terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas sanoo.
Taloudellisesti tiukoilla olevat perheet saattavat Kankaan mukaan tinkiä erityisesti hedelmien ja kasvisten ostoista.
"Yksi syy hedelmien ja vihannesten vähäiseen käyttöön on selkeästi se, ne ovat melko kalliita", Kannas sanoo.
Hänen mukaansa eriarvoisuutta voisi poistaa saamalla terveelliset elintarvikkeet halvemmiksi alentamalla esimerkiksi veroja terveellisten elintarvikkeiden osalta.
