Päivitys 25.5.2011
Ylen:n Kainuun toimitus uutisoi 8.3.2011 Tanskasta Suomeen koulua käymään tulleen lapsen ja hänen äitinsä mielipiteitä Suomen kouluruoasta sekä eroja Tanskan kouluruokaan. Eväiden ongelmasta tämä äitikin puhui.
Ylen:n Kainuun toimitus uutisoi 8.3.2011 Tanskasta Suomeen koulua käymään tulleen lapsen ja hänen äitinsä mielipiteitä Suomen kouluruoasta sekä eroja Tanskan kouluruokaan. Eväiden ongelmasta tämä äitikin puhui.
Otsikko sai luulemaan, että kyse olisi jostain tutkimustuloksesta. Tällä kertaa on kyse maalaisjärjellä tehdystä päätelmästä.
Kouluruoka saattaa vaikuttaa oppimiseen
Ilmaisella kouluruokailulla voi olla suuri rooli lasten koulumenestyksessä. Puolangalla lomailevan suomalais-tanskalaisen perheen lapset käyvät kevättalven ajan koulua Väyrylän kyläkoulussa, ja he antavat suomalaiselle kouluruualle hyvän arvosanan.Suomalais-tanskalainen Jakob Kristensen käy Puolangan Väyrylässä koulua kahdeksan viikon ajan hänen vanhempiensa ollessa mökillä Paljakassa. Mieluisin tunti ei ole välitunti vaan ruokatunti ja ilmainen lämmin ruoka, jota Tanskassa ei saa. Kotona Tanskassa Jakob ottaa kouluun eväät.
Jakob Kristensen. (YLE / Kalle Heikkinen)- Syön eväitä melkein aina. Meillä on koulussa semmoinen, mistä voi ostaa minipitsoja ja muita juttuja, ja saan joskus rahaa että sieltä voi ostaa.Jakob kertoo olevansa puolankalaiseen kouluruokaan todella tyytyväinen. Samaa sanoo hänen pikkusiskonsa Josefine.Ravinnolla voi olla iso rooli oppimisessaTanskassa koulua käydään enimmäkseen eväsleipien voimalla, ja erot lasten ravinnossa saattavat vaikuttaa myös oppimiseen, arvelee Tanskan Hørningissä luokanopettajana työskentelevä oululaissyntyinen Johanna Kristensen.- Tanskassa oppimisesta on ehkä tullut sosiaalinen kysymys. Ne lapset jotka tulevat hyvistä perheistä, joilla on resursseja ja hyvät mahdollisuudet koulunkäyntiin, pärjäävät. Sellaisista perheistä, joiden resurssit ovat vähän huonommat, joilla ei ole mahdollisuutta antaa hyvää kouluruokaa eli hyvää lounaspakettia, on oppiminenkin vähän huonompaa.Ilmaisesta kouluruuasta on keskusteltu myös Tanskassa, jossa voileivät eli smørrebrødit ovat vahva lounasperinne.
Johanna Kristensen. (YLE / Kalle Heikkinen)- Kouluruokailua on myös vastustettu, koska se on aika kallista, ja mistä sitten otetaan verorahat kouluruokailuun, se voi olla aika vaikea kysymys. Meistä se olisi tietenkin tosi mahtavaa, koska aina illalla pitää miettiä, onko meillä kaikkia kinkkuja ja muita niihin lounaspaketteihin jääkaapissa. Olisi tosi hienoa, jos olisi kouluruoka, Johanna Kristensen kiteyttää.Ravinnon lisäksi koululaiselle on tärkeää riittävä uni. Sitäkin Puolangalla saa enemmän kuin Hørningissä, kehuu Jakob Kristensen.- Täällä bussi tulee hakemaan kello kahdeksan, ja Tanskassa koulu alkaa viittä vaille kahdeksan, joten täällä voi nousta noin kymmenen minuuttia myöhemmin ylös!YLE Kainuu / Ville Kinnunen
Ilmaisella kouluruokailulla voi olla suuri rooli lasten koulumenestyksessä. Puolangalla lomailevan suomalais-tanskalaisen perheen lapset käyvät kevättalven ajan koulua Väyrylän kyläkoulussa, ja he antavat suomalaiselle kouluruualle hyvän arvosanan.
Suomalais-tanskalainen Jakob Kristensen käy Puolangan Väyrylässä koulua kahdeksan viikon ajan hänen vanhempiensa ollessa mökillä Paljakassa. Mieluisin tunti ei ole välitunti vaan ruokatunti ja ilmainen lämmin ruoka, jota Tanskassa ei saa. Kotona Tanskassa Jakob ottaa kouluun eväät.
Jakob Kristensen. (YLE / Kalle Heikkinen)- Syön eväitä melkein aina. Meillä on koulussa semmoinen, mistä voi ostaa minipitsoja ja muita juttuja, ja saan joskus rahaa että sieltä voi ostaa.Jakob kertoo olevansa puolankalaiseen kouluruokaan todella tyytyväinen. Samaa sanoo hänen pikkusiskonsa Josefine.
Ravinnolla voi olla iso rooli oppimisessa
Tanskassa koulua käydään enimmäkseen eväsleipien voimalla, ja erot lasten ravinnossa saattavat vaikuttaa myös oppimiseen, arvelee Tanskan Hørningissä luokanopettajana työskentelevä oululaissyntyinen Johanna Kristensen.
- Tanskassa oppimisesta on ehkä tullut sosiaalinen kysymys. Ne lapset jotka tulevat hyvistä perheistä, joilla on resursseja ja hyvät mahdollisuudet koulunkäyntiin, pärjäävät. Sellaisista perheistä, joiden resurssit ovat vähän huonommat, joilla ei ole mahdollisuutta antaa hyvää kouluruokaa eli hyvää lounaspakettia, on oppiminenkin vähän huonompaa.
Ilmaisesta kouluruuasta on keskusteltu myös Tanskassa, jossa voileivät eli smørrebrødit ovat vahva lounasperinne.
Johanna Kristensen. (YLE / Kalle Heikkinen)- Kouluruokailua on myös vastustettu, koska se on aika kallista, ja mistä sitten otetaan verorahat kouluruokailuun, se voi olla aika vaikea kysymys. Meistä se olisi tietenkin tosi mahtavaa, koska aina illalla pitää miettiä, onko meillä kaikkia kinkkuja ja muita niihin lounaspaketteihin jääkaapissa. Olisi tosi hienoa, jos olisi kouluruoka, Johanna Kristensen kiteyttää.Ravinnon lisäksi koululaiselle on tärkeää riittävä uni. Sitäkin Puolangalla saa enemmän kuin Hørningissä, kehuu Jakob Kristensen.
- Täällä bussi tulee hakemaan kello kahdeksan, ja Tanskassa koulu alkaa viittä vaille kahdeksan, joten täällä voi nousta noin kymmenen minuuttia myöhemmin ylös!
Tämän teksti on myös videon muodossa Yle Areenassa
