Taloussanomien nettisivuilla (kiitos Ravitsemusuutiset tuoreesta vinkistä) olevassa artikkelissa ke 9.3.2011 käydään läpi kouluruoan sisältämää lisäainemäärää. Otsikko "Syötetäänkö lapsellesi roskaa?" on minusta tasoltaan mediaseksikäs. Mutta saa kiitosta siitä, että tuo varmaan kouluruoka-aiheen pariin niitä lukijoita, jotka eivät muuten aiheesta kiinnostuisi (kahdessa tunnissa näytti tulevan 2800 lukijaa). Toisaalta. Tälläinen kouluruoka-mielikuva ei auta nauttimaan kouluruokailuhetkestään niitä lapsia, jotka sitä kouluruokaa tänäään syövät. Kts. teksti Kouluruoan arvostus alkaa minusta. Koko kouluruoan skippaaminen tuskin vähentää lapsen "roskan" syöntiä...
E-koodeista en ala kinaamaan, artikkelissa on asiaa vähän sivuttu ja lisätietoa hakevat löytävät varmaan googlaamalla netistä haluamansa tekstin. Aloituskohdaksi voin antaa tän päivän (9.3.2011) Kemikaalikimara-blogin tekstin: Lisäainekeskustelujen loputon suo. linkki
Sain tänne kauas uusimmassa Annassa 9/2011 (3.3.2011) olleen pakinan kouluruokailusta (Kiitos MM). Kirjoittajalla (Sari Helin) oli minun tapaan äiti-näkökulma: "Ei pidä käsittää tätä niin, että olisin luomunatsi. Minunkin lapseni syövät karkkia, he saavat sipsejä ja keksejä, he tykkäävät kaupan pinaattiletuista ja rakastavat käydä Mäkkärillä. Mutta tämä kaikki toteutuu minun perheeni aikuisten vallassa, omana valintana. Kouluruoassa me emme voi tehdä valintaa. Siksi minun äitinä pitäisi voida luottaa siihen valintaan, joka minun puolestani on minun verorahoillani tehty."
Touche, right on point sanon minä Sari Helinille. Olet mennyt syyttelyn sijasta hakemaan ratkaisuja keittiötä pidemmältä, mikä on vastuun kantamista lastesi kouluruokailussa pilaamatta nykyistä ruokailuhetkeä. Tosin otsikkosi "Omat eväät kouluun" saanee minulta vastineeksi pakinan aiheesta jahka tässä tulee luova tauko.
Palaan vastuun kantamiseen: Eduskuntavaalit on hyvä hetki herätellä päättäjiä huomaamaan kouluruoan merkitys sekä ettei halvalla ei saa hyvää. Raaka-aineita ehkä, mutta entäs niitä raaka-aineista alusta asti tekijöitä? Ihan joka kouluun, että ruoka olisi tasalaatuisen hyvää kaikkialla...
Jos lisäaineet jätetään pois kouluruoasta niin silloin täytyy kouluruoan valmistuksenkin muuttua. En ole suurkeittiöekspertti, mutta olen työharjoittelussa vastannut 800 hengen perunoiden kuorimisesta... Tämä oli 20-vuotta sitten, onko keittiöissä enää laitteistoa multaperunoiden käsittelyyn? Eli laitteistoinvestoinnit tulisivat ehkä kululistalle mukaaan. Ja kumiperunoista on puhuttu ennen ja nyt.
Haastakaapa suurkeittiöammattilaiset tekemään talletuksia Kouluruokatietopankkiin näkemyksestään eroista kouluruoan laitossa ennen ja nyt. Mielellään talletukset tutkitusta tiedosta mutta kyllä mutu-tietokin tarpeeksi monelta suunnalta varmasti antaa kuvan mitä tapahtuisi jos lisäaineet (mm. säilöntäaineet) jätettäisiin pois kouluruoasta. Ja heti perään vihjaan, että tuoreissa kasviksissa en ole edes täällä amerikassa nähnyt E-koodin koodia...
Ja samalla voitte haastaa kaikki vanhemmat miettimään miten valmisruokavastaisuus koulussa ja Helsingin Sanomien 10.2.2011 piengallupin tulos "Koululaisten lempiruoka on pitsa" sovitetaan yhteen. Pitsauunit kouluihin?
